Ranskassa on pulaa kodeista – syynä suomalaisillekin tuttu ilmiö

Oman kodin kesävuokraaminen on Etelä-Ranskassa yksi työpaikan lounaspöydän kestoaiheista. Ensimmäiset avaukset kuullaan usein jo vuodenvaihteen jälkeen.

Milloin sinä vuokraat kotiasi tänä kesänä?

Tunnetko hyvän ja luotettavan siivoojan?

Mille sivustoille panet ilmoituksia?

Asumme arkeamme seudulla, jonne ihmiset kautta maailman tulevat lomailemaan. Kiireisimpinä lomakuukausina me paikalliset – joiksi tätä nykyä lasken myös itseni – karkaamme muualle. Jotkut menevät mummolaan Pohjois-Ranskaan, toiset sukulaisiin Italian puolelle. Me matkaamme mökille Suomeen.

Oman kodin kesälomavuokraamisesta saa paitsi mukavat kesälomarahat, se takaa myös sen, ettei talo ole pitkään tyhjillään. Win-win!

Kaikki eivät suhtaudu Airbnb-vuokraamiseen yhtä myötämielisesti. Loppuvuodesta Ranskassa asetettiin ensimmäinen niin kutsuttu ”anti‑Airbnb‑laki”, jonka avulla lyhytvuokrauksia rajoitetaan eri tavoin. Kunnat saivat samaan syssyyn suuremmat oikeudet suitsia vuokratoimintaa.

Suuret turistikaupungit ovatkin ryhtyneet näyttävään taisteluun lyhytvuokra-asuntoja ja vuokranantajien ”avainlaatikoita” vastaan. Instagram-videoilta voi nähdä, kuinka esimerkiksi Marseillen viranomaiset sirkkelöivät julkisille paikoille kiinnitettyjä avainlaatikoita kovakouraisesti.

Miksi näin? Lyhytaikaisesta vuokraamisesta on Ranskassa tullut niin kannattavaa, että monet ovat päätyneet vuokraamaan omat kakkosasuntonsakin vain lyhytvuokrakäyttöön. Kolmen-neljän kesäkuukauden aikana voi Airbnb:n kautta parhaimmillaan päästä samoihin lukemiin kuin vuokraamalla samaa asuntoa jollekin koko vuodeksi.

Lopputulemana paikalliset asukkaat ovat jääneet vuokramarkkinoilla nuolemaan näppejään.

”Jokainen Airbnb-asunto markkinoilla on yksi pitkäaikainen vuokra-asunto vähemmän, josta Nizzan asukkaat ja työntekijät voisivat hyötyä”, Nizzan pormestari Christian Estrosi sanoi taannoin televisiohaastattelussa. 

Suomessa esimerkiksi Rovaniemellä Airbnb-toiminta on noussut uutisaiheeksi ja herättänyt keskustelun toiminnan rajoittamisesta. Kuinka se hoituu Ranskassa? 

Esimerkiksi Nizzassa kaikista turistivuokra-asunnoista on ilmoitettava kaupungille. Itse lyhytvuokraamiselle on asetettu aikarajat riippuen siitä onko kyseessä kakkos- vai ykkösasunto. Jos taas esimerkiksi Lounais-Ranskan Baskimaalla haluaa panna lyhytvuokra-asunnon markkinoille, täytyy varautua kompensointiin. Se tarkoittaa, että vuokranantajan on lisättävä kuntaan vastaava asuintila esimerkiksi ostamalla toimistotilaa ja muuttamalla se asunnoksi.

Tiukennetut säännöt ovat saaneet monet kakkosasunnon rannoilta hankkineet myymään asuntonsa pois. Kaikki pormestaritkaan eivät tiukoista säännöistä pidä, koska ne ovat vieneet kunnista ison määrän turisteja ja vakituisia loma-ajan asukkaita. Ihmekö tuo: kun perheellinen matkailija on kerran tottunut mukavaan lomakotiin keittiöineen, on vaikea palata hotellien vieraaksi.

Uskon, että aikaisempaa tiukemmat säännöt ovat tarpeen, kun lyhytvuokraaminen on ammattimaista. Mutta tuntuu hullulta, että jopa eläkepäiviksi hankittu loma-asunto on pidettävä tyhjillään sen sijaan, että sitä vuokraisi välillä muille halukkaille.

Sitä paitsi matkalaiset löytävät kyllä muita tapoja yöpyä muiden kodeissa, se kuuluu jo lounaskeskusteluissakin.

Onko kukaan kokeillut kodinvaihtoa? Mitä palvelua suosittelet?