S-ryhmä avasi ilmoituksen taustoja myöhemmin päivällä.
”Ilmastonmuutos, globaali väestönkasvu, teknologinen kehitys ja kuluttajien muuttuvat tarpeet haastavat perinteisen ruokaketjun toimintaa ennennäkemättömällä voimalla. Me S-ryhmässä uskomme vahvasti, että ruoka-ala voi olla yksi Suomen kasvun vetureista. Tulevaisuuden ruoantuotannossa ja teknologioissa on Suomelle valtavia mahdollisuuksia”, painottaa SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä tiedotteessa.
Näihin mahdollisuuksiin tartutaan kolmen kohdan kautta.
1. ”Selvitämme mahdollisuutta perustaa ruoka-alan innovaatioita vauhdittava rahasto”, lehti-ilmoituksessa kerrotaan.
”S-Pankki selvittää, löytyykö markkinoilta valmiutta ruoka-alan ensimmäisen merkittävän pääomasijoitusrahaston perustamiseksi, jotta hyvät ideat ja uudet ratkaisut saadaan lentoon. Sijoitamme siihen itse, mutta liikkeellelähdön varmistamiseen tarvitsemme mukaan myös kumppaneita”, Heikkilä sanoo.
S-Pankilla on tässä teossa suuri rooli.
”Haluamme olla mukana edistämässä uutta liiketoimintaa, joka liittyy esimerkiksi uusiin viljelymenetelmiin ja proteiininlähteisiin tai vaikkapa ruoan jakelutapoihin”, varallisuudenohoidon vaikuttavuussijoittamisesta vastaava johtaja Jani Kempas kommentoi.
2. ”Käynnistämme pitkälle tulevaisuuteen kurkottavan ajatusharppaamon etsimään uusia ideoita ja ratkaisuja ruoantuotantoon.”
Ajatusharppaamo aloittaa toiminnan kevään aikana ja tuottaa ymmärrystä siitä, mitä mahdollisuuksia uudet teknologiat ruoka-alalle avaavat ja mitä haasteita tuotanto tulevaisuudessa kohtaa.
S-ryhmä auttaa harppaamoa alussa taloudellisesti, mutta ei ohjaa sen toimintaa.
3. ”Mahdollistamme eteenpäin katsovien tuottajien joukolle tulevaisuusvalmennuksia liiketoimintansa kehittämiseen.”
Hynttyitä lyödään yhteen ProAgrian kanssa, sillä osuuskaupparyhmä haluaa tehdä maataloustuottajien kanssa tiiviimpää yhteistyötä.
”Uudet teknologiat tuovat uusia tuulia, mutta ruokaa tuotetaan tulevaisuudessakin maatilojen navetoissa ja pelloilla. Tulevaisuusvalmennusten avulla tarjoamme eteenpäin katsoville tiloille uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiseen”, SOK:n vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen kertoo.
Rankinen korostaa, että erityisesti ilmastoyrittäjyyttä alkutuotannossa halutaan kehittää.
”Se on varteenotettava keino paitsi hillitä ilmastonmuutosta, myös ratkoa tilojen kannattavuushaasteita.”
