Onko teilläkin kirjolohiperjantai? Ei ihme, koska me suomalaiset olemme kirjolohikansa

Kauneinta kirjolohessa on sen väri: erilaiset roseeviinin vivahteet.

Toiseksi kauneinta on se, että kirjolohi päästettiin viisi vuotta sitten WWF:n Kuluttajan kalaoppaassa vihreälle listalle. Se nousi siis niiden kalojen joukkoon, jota sopii syödä hyvällä omallatunnolla. Kirjolohen kasvatuksessa ympäristön kuormitus oli kymmenessä vuodessa saatu puolitettua. Suomalaisilta kalankasvattamoilta ei levinnyt tauteja luonnonkalakantoihin eivätkä kirjolohet olleet uhka luonnonkaloille.

Ruuanlaittaja alkoi totutella: kuinka oppisi sanomaan kirjolohipasta tai kirjolohikiusaus? Lapset, tänään on kirjolohta! Kirjolohiperjantai!

Kirjolohi on siis kala, jota kasvatetaan. Sitä pidetään koko kasvuprosessin ajan altaissa tai verkkokasseissa. Kuka tahansa ei kirjolohta voi kuitenkaan ryhtyä kasvattamaan, vaan luvan kalankasvatukseen myöntää aluehallintovirasto.

Kirjolohi on kooltaan pienempi kuin merilohi ja siinä on vähemmän rasvaa. Tästä syystä jotkut pitävät rasvaisen merilohen makua parempana. Mutta norjalainen merilohikin on käytännössä katsottuna aina kasvatettua.

Nyt me syömme kasvatettua lohikalaa kuusi kiloa vuodessa. Se on lähes puolet siitä kalamäärästä, jonka vuosittain syömme. Me olemme kirjolohikansa.

Hanna Jensen on toimittaja, kirjoittaja ja tietokirjailija.