Suomalaiset syövät liikaa suolaa – osa tulee piilossa esimerkiksi leikkeleistä ja ketsupista - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Suomalaiset syövät liikaa suolaa – osa tulee piilossa esimerkiksi leikkeleistä ja ketsupista

Pöytään on katettu suolakalaa, sipsejä, ketsuppia ja suolaa.

Osa tyypillisistä piilosuolan lähteistä on helposti arvattavia, osa saattaa yllättää.

Liiallinen suolan saanti on terveydelle haitallista. Makuaisti tottuu vähäsuolaisempaan ruokaan parissa viikossa.

Jaa Somessa
Teksti
Krista Korpela-Kosonen
Kuvat
Piia Arnould

Suolaa kertyy jo leikki-iässä

Suolalla on ruoassa roolinsa. Se antaa makua, parantaa säilyvyyttä ja tuo rakennetta moniin elintarvikkeisiin. Ihminen tarvitsee suolan sisältämää natriumia, mutta liiallisesti saatuna se on terveydelle haitallista. Jopa yhdeksän kymmenestä aikuisesta saa Suomessa liikaa suolaa ruoastaan. Myös lapsilla suolan saantisuositus ylittyy helposti jo leikki-iässä.

”Vanhemmat ovat usein huolissaan lasten sokerin saannista, mutta suomalaislasten ravinnonsaantia selvittäneen DAGIS-tutkimuksen mukaan vaikuttaa siltä, että suola on lasten ruokavaliossa sokeria suurempi ongelma. Siihen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota”, sanoo tutkijatohtori Henna Vepsäläinen Helsingin yliopistosta.

Ravitsemussuositusten mukaan suolaa saisi kertyä ruoasta korkeintaan viisi grammaa eli noin teelusikallinen päivässä. Alle 10-vuotiaille lapsille suositeltu määrä on vielä tätäkin vähemmän. Alle vuoden ikäisen lapsen ruoan pitäisi olla kokonaan suolatonta.

Kiinnitä huomiota usein syötäviin ruokiin

Makutottumukset muovautuvat lapsuudesta lähtien. Suolan käytössä on pitkälti kyse tottumuksesta. Siksi lapsen olisi hyvä oppia pienestä pitäen syömään kohtuullisesti suolattua ruokaa.

”On hyvä oppia arvostamaan ruoan muitakin makuvivahteita. Suolan käyttö ei ole ainoa tapa tehdä ruoasta maukasta. Esimerkiksi tuoreet yrtit ja yrttimausteet vähentävät suolan tarvetta”, Vepsäläinen sanoo.

Vepsäläisen mukaan huomio kannattaa kiinnittää erityisesti usein syötäviin ruokiin. Jos perheen päivä käynnistyy aamupuurolla, se kannattaa valmistaa suolattomana. Marja- tai hedelmälisä tuo puuroon makua.

”Suolaa ei ole välttämätöntä lisätä myöskään kasvisten, perunoiden, pastan tai riisin keitinveteen”, Vepsäläinen vinkkaa suolan vähennyskeinoja.

Kun lapsen arkiruokailu on kunnossa, siihen mahtuu myös satunnaisia suolaisia herkkuja. Esimerkiksi synttärijuhlissa voi tarjota perunalastuja tai suolatikkuja.

”Mitään ruokia ei kannata kieltää lapselta kokonaan, sillä se voi haitata terveen ruokasuhteen kehittymistä”, Vepsäläinen toteaa.

Tutki suolamerkintöjä ruokaostoksilla

Suomalaisen ruokavalion merkittävimmät suolan lähteet ovat liharuoat ja muut pääruoat sekä viljavalmisteet, kuten leipä. Iso osa suolasta kertyy piilosuolana elintarvikkeista. Päivän suolakuormaa kasvattavat esimerkiksi juustot, makkarat, leikkeleet, kalasäilykkeet, ketsuppi sekä soija- ja maustekastikkeet.

”Suolaa löytyy myös monista hieman yllättävistäkin elintarvikkeista, kuten tomaattimehusta, muroista ja makeista leivonnaisista. Pakkausmerkintöjen tutkiminen ja vertailu kannattaa. Sydänmerkki auttaa tekemään valintoja kaupassa.

Sydänmerkityssä tuotteessa on kiinnitetty huomiota muun muassa suolan sopivaan määrään”, kertoo ravitsemusasiantuntija Tuija Pusa Sydänliitosta.

Suolarajoitus säästää sydäntä

Suomessa naiset saavat ruoastaan suolaa keskimäärin noin 7 ja miehet lähes 10 grammaa päivässä. Liiallinen suolan saanti on terveydelle haitallista. Se kohottaa verenpainetta ja lisää siksi sydänsairauksien ja aivoverenkierron häiriöiden riskiä. Astmaoireet voivat pahentua ja mahasyövän riski voi kasvaa. Runsas suolan saanti voi kuormittaa myös luuston kuntoa, sillä se edistää luustoa lujittavan kalsiumin erittymistä virtsaan.

”Koskaan ei ole liian myöhäistä vähentää suolan saantia. Makuaisti tottuu vähäsuolaisempaan ruokaan parissa viikossa. Kun suolan käyttöä vähentää pikku hiljaa, muutosta ei edes huomaa ruoan maussa”, Tuija Pusa sanoo.

Runsas kasvisten käyttö on hyvä konsti vähentää aterioilla suolan saantia. Kun lautaselle lastaa reilun annoksen kasviksia ja salaatteja, suolaista pääruokaa tulee automaattisesti annosteltua vähemmän.

Jodioitu suola on fiksu valinta

Tavalliseen ruokasuolaan on Suomessa lisätty jodia jo kymmeniä vuosia. Se on ollut tärkeä keino ehkäistä jodin puutosta. Jodi on kivennäisaine, jota tarvitaan elimistössä muun muassa kilpirauhashormonien muodostamiseen. Jodioitu suola on hyvä keino huolehtia riittävästä jodin saannista osana monipuolisia ruokatottumuksia.

Useimmat erikoissuolat, kuten ruusu-, vuori- ja kristallisuola ovat jodioimattomia. Erikoissuolat ovat olleet terveyssuolan maineessa, koska ne sisältävät pieniä määriä kivennäisaineita, esimerkiksi magnesiumia, rautaa ja kaliumia.

”Näitä kivennäisaineita on erikoissuolassa kuitenkin niin pieniä määriä, ettei niillä ole merkitystä ravitsemuksen ja terveyden kannalta. Verenpainetta kohottavaa natriumia niissä on yhtä paljon kuin tavallisessa suolassa”, Pusa selittää.

Tavallisen ruokasuolan vaihtaminen mineraalisuolaan on yksi keino vähentää suolan käyttöön liittyviä terveyshaittoja. Mineraalisuola sisältää natriumia noin puolet vähemmän kuin tavallinen suola, sillä osa natriumista on korvattu kaliumilla ja magnesiumilla.

Lue muita juttuja terveellisestä ruokavaliosta

Julkaistu: 25.11.2019
Muokattu: 9.12.2019
Jaa Somessa