Paavo kehitti kalajauhelihan, joka maistuu hampurilaisfaneille – ”Mieleen muistui Suomen särkikalaongelma”

Paavo Vallas pilkkoo paprikaa ja paistaa pannullisen jauhelihaa. Ruskistuneen, tex mex -mausteilla maustetun jauhelihan hän sujauttaa tottuneesti tortillaletun sisään. Jauheliha on särkikaloista jauhettua Särvintä. Tuotetta, jonka idea alkoi muhia Vallaksen päässä yrittäjäkurssilla.

Kurssilla ei vielä nähty konkreettista särkikalajauhelihaa, mutta idea sai reippaan alun: se voitti Sitran ravinnekiertoaiheisen yrityskilpailun ja Vallas sai voitostaan 10 000 euroa tuotteen kehittelyyn.

Nyt, pari vuotta myöhemmin, jauhelihan koostumus ja maku alkavat olla valmiita. Jauhelihan tuotekehittelyä ei ole toteutettu suurissa koekeittiöissä, vaan Vallaksen pienessä opiskelija-asunnossa Turussa. Koemaistajina ovat olleet omat kaverit, joita ei ilmaisen ruuan lisäksi ole tarvinut tuotekehittelytyöhön juuri muuten motivoida.

Kaloja Vallas oli onneksi oppinut käsittelemään jo lapsena isänsä kanssa tehdyillä kalareissuilla. Elintarvikealasta Paavo Vallaksella ei sen sijaan ollut ennen särkikalajauhelihaa mitään kokemusta.

”En ole todellakaan mikään kokki, enkä oikein ruokahifistelijäkään. Pidän ihan perusruuasta, mikä on mielestäni ollut juuri tämän tuotteen kehittelyssä etu”, Vallas toteaa.

"Kala on kallista. Siksi monet syövät kalaa vain kalapuikoissa."

Hän halusi, että tuote maistuisi mahdollisimman monelle suomalaiselle, myös sellaisille, joilla oli särkikaloista ennakkoluuloja.

Ennen kaikkea hän kehitteli jauhelihan makua itsensä kaltaisille, hampurilaisista ja perusruuista pitäville, ja myös sellaisille, jotka eivät käytä päivittäin hurjia määriä aikaa ruuanlaittoon.

Alusta asti oli myös tärkeää, että kalajauhelihan suutuntuma olisi mahdollisimman jauhelihamainen.

Ja totta on, särkikalajauheliha ei maistu pistävästi kalalle. Mausteet ja murumainen rakenne huijaavat niin silmää kuin suuta, joten tuotetta voivat huoletta syödä myös kalaruokia karttavat.

”Kalaa suositellaan jo ihan terveyssyistä syömään pari kertaa viikossa, mutta kovin moni ei kuitenkaan syö. Kalahan on Suomessa hurjan kallista. Usein kun kyselen ihmisiltä heidän kalansyönnistään, niin monet kertovat syövänsä kalaa lähinnä kalapuikkojen muodossa”, Vallas hymähtää.

Särkiä ja sarjakuvia

Vallaksen kehittelemää Särvintä löytyy tulevaisuudessa kahtena eri makuna 400 gramman paketeissa kauppojen kalahyllyiltä. Se, että tuote saatiin kehiteltyä pakastetuotteesta kalahyllyiltä löytyväksi, on ollut tuotekehittelyn ihan viimeisin harppaus.

”Minun tavoitteeni on, että Särpimen avulla hyödynnettäisiin tulevaisuudessa miljoona kiloa kotimaisia särkikaloja vuodessa, ja että tämä minun touhuni olisi myös taloudellisesti kannattavaa.”

Paavo Vallas myöntää olevansa tuotteestaan innoissaan, mutta vielä ei ole aika laajeta kovin nopeasti. Yritys on toistaiseksi yhtä kuin hän.

Pitkin Suomea pyydystetyt kalat käsitellään alihankintana Uudessakaarlepyyssä ja pakataan ja toimitetaan eteenpäin Keravalla.

Vallakselle riittää toimistoksi vielä toistaiseksi läppäri, kännykkä ja kotipöytä Turussa. Siellä hän vapaa-aikanaan on yrittänyt edistää muutenkin ympäristöasioita. Niin kuin sarjakuvissa.

”Ärsyynnyin tässä joku aika sitten suomalaisten lehtien sarjakuvien tasoon. Niin päätin kirjoittaa sellaisen itse. Ympäristöaiheita humoristisesti käsittelevä strippini julkaistiin Ilta-Sanomissa toukokuussa ja edelleen viikoittain Keski-Häme-lehdessä. Se antaa hyvää vastapainoa tähän yrittäjyyteen”, Paavo Vallas nauraa.