Lapsuudessa rakentunut malli voi haitata parisuhteessa – Tunnistatko?

Oletko kuullut kiintymyssuhdetyylistä? Sellainen on jokaisella – ja se vaikuttaa siihen, millainen on parisuhteessa.

Nainen ja mies halaavat.
Nainen ja mies halaavat.
Teksti: Maarit Rasi
Kuvat: Getty Images
25.10.2025 | Päivitetty 27.10.2025

Oletko sinäkin kuullut parisuhteesta, jossa toinen vaatii, toinen vetäytyy?

Pariterapeutti ja kliininen seksologi Outi Santavuori tapaa työssään pareja, joiden ongelmien taustalla on erilaisten kiintymyssuhdemallien yhteentörmäys.

Kiintymyssuhdetyylillä viitataan käyttäytymismalliin, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen luottaa toisiin ja ilmaisee tunteitaan.

Lapsuudessa ja myös aikuisuudessa rakentuva kiintymyssuhdetyyli ei määritä meitä kokonaan, mutta erityisesti ristiriitatilanteissa toimimme usein sen ohjaamina.

Tavallinen riita, johon pariterapeutti Santavuori työssään törmää, käsittelee välttelevästi kiintyneen ja ristiriitaisesti kiintyneen erilaisia tapoja pyrkiä ratkaisemaan konflikti.

"Silloin kumpikin alkaa vetäytyä, kiinnostus hiipuu ja suhteeseen voi syntyä vieraantumista tai välinpitämättömyyttä."

"Ristiriitaisesti kiintynyt ihminen lähtee usein kertomaan tunteistaan tai huolistaan vaatimalla, toivoen tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Välttelevästi kiintynyt puolestaan reagoi vetäytymällä, vähättelemällä tilannetta, puolustautumalla tai järkeistämällä sen pois. Se, että ristiriitaisesti kiintynyt kertoo asiansa suuren tunteen vallassa penäten muutosta, herättää välttelevässä vastareaktion", Santavuori selittää.

Tämä saa ristiriitaisesti kiintyneen osapuolen vaatimaan yhä enemmän huomiota ja reaktiota. Samalla välttelevä vetäytyy entistä enemmän, sillä välttelevästi kiintynyt ajattelee konfliktin ratkeavan lakaisemalla tunteet maton alle. Hän pitää keskustelun mieluummin kevyempänä eikä mene helposti tunteisiin liittyviin aiheisiin.

"Kun tällainen asetelma jatkuu pitkään, molemmat voivat lopulta uupua. Silloin kumpikin alkaa vetäytyä, kiinnostus hiipuu ja suhteeseen voi syntyä vieraantumista tai välinpitämättömyyttä. Koko vuorovaikutus alkaa tuntua raskaalta ja etäiseltä", Santavuori kertoo.

"Hän haluaa pitää omat harrastuksensa ja tilansa ja ajattelee, että nähdään sitten vaikka viikonloppuna."

Välttelevän ja ristiriitaisesti kiintyneen parisuhdetta voi leimata myös erilainen suhtautuminen parisuhteeseen. Toinen haluaa viettää paljon aikaa yhdessä, puhuu paljon "meistä" sekä yhteisistä tulevaisuudensuunnitelmista.

"Toinen taas suhtautuu rauhallisemmin: hän haluaa pitää omat harrastuksensa ja tilansa ja ajattelee, että nähdään sitten vaikka viikonloppuna. Tilanne voi siis olla sellainen, että toinen asettaa suhteen etusijalle, kun taas toinen ei."

Hyvin tavallinen ongelma

Sekä välttelevästi kiintyminen että ristiriitaisesti kiintyminen ovat turvattomia kiintymyssuhdemalleja. Kummatkin kiintymyssuhteet ovat hyvin tavallisia, eivätkä ne tee ihmissuhteista mahdottomia.

Toisaalta, jos toisella on vahvoja vältteleviä piirteitä ja hän päättyy yhteen vahvasti ristiriitaisesti kiintyvän henkilön kanssa, suhteesta voi tulla haastava.

"Kun tällainen pariskunta tulee pariterapiaan, syynä on yleensä suhteen riitaisuus", Santavuori sanoo.

Järjellä ajatellen voi tuntua ihmeelliseltä, että kaksi näin erilaista ihmistä rakastuu toisiinsa, mutta sellaistahan rakkaus usein on: käsittämätöntä. Santavuoren mukaan ristiriitaisesti ja välttelevästi kiintyneiden välille syntyy usein dynamiikkaa, joka vetää heitä kuin magneetin lailla toistensa puoleen.

"Ristiriitaisesti kiintyneen ydinpelko on yksin jääminen. Välttelevän ydinpelko on riittämättömyys."

Asiantuntija jatkaa, että usein suhteen alussa ihmiset kokevat voimakkaan ihastumisen vaiheen. Tuolloin keho vapauttaa erilaisia välittäjäaineita ja hormoneja, jotka saavat toisen näyttämään erityisen sopivalta. Erilaisten kiintymyssuhteidemallien haasteet eivät alussa siis näyttäydy ongelmana.

"Myöhemmin, kun suhde etenee ja alkuhuuma vähenee, alkaa näkyä enemmän kummankin tyypillistä käyttäytymistä. Ristiriitaisesti kiintyneen ydinpelko on yksin jääminen. Välttelevän ydinpelko on riittämättömyys – ettei saa olla sellainen kuin on, eikä kelpaa sellaisenaan. Siinä on kaksi hätääntynyttä ihmistä", Santavuori kertoo.

Näin välttelevä ja vaativa saavat parisuhteen toimimaan

Jos oma kiintymyssuhdetyyli ahdistaa, apua kannattaa hakea. Pariterapeutin mukaan turvattomasti kiintyvät voivat saada suhteen toimimaan, jos he tekevät töitä sen eteen.

Koska toista ihmistä ei voi muuttaa, on hyvä keskittyä omaan muutokseen.

Välttelevän osapuolen on hyvä opetella tunnistamaan ja sanoittamaan tunteitaan, vaikka hän on oppinut siirtämään tunteensa syrjään ja käyttämään tunteiden sijaan järkeä.

"Hän voi esimerkiksi sanoa vaativalle kumppanilleen, että tunnen oloni uhatuksia ja riittämättömäksi."

Ristiriitaisesti kiintyneen kannattaa puolestaan opetella omien tunteiden rauhoittamista.

"Tunteet ovat aina todellisia ja oikeutettuja, ja niiden herääminen on ymmärrettävää, koska ne kertovat tarpeiden virittymisestä. Kuitenkin olisi hyvä pyrkiä säätelemään tunteen ilmaisua, jotta toinen saa tilaa ja vuorovaikutukseen syntyy rauhaa."

"Tunteet ovat aina todellisia ja oikeutettuja. On ymmärrettävää, että ne heräävät. Silti olisi hyvä yrittää vähän hillitä sitä, miten tunne näkyy ulospäin."

Lopullinen tavoite on, että pariskunta ymmärtää paremmin toistensa kokemuksia ja löytää tapoja lisätä turvaa suhteeseen.

"Tärkeintä on myötätunto – että pysähdytään kuulemaan toista ja vastaanotetaan hänen tunteensa aidosti, ei vain toistamalla opittuja sanoja."

On myös hyvä muistaa, että ongelmat eivät poistu itsestään. Jos suhteessa näkyy niin sanottu jahtaaja–vetäytyjä -dynamiikka, ja sen tunnistaa, tuloksia tulee, kun ongelmia alkaa työstää. Paras paikka siihen on pariterapia.

"Moni ajattelee, että kyllä se kumppani oppii ajan myötä puhumaan tunteistaan tai että yhteinen koti ja lapset muuttavat kaiken. Muutoksia ei kuitenkaan tapahdu itsestään."

Parinvalinnan salaisuus (Tammi, 2024) -kirjan julkaissut Hanna Markuksela kertoi Yhteishyvän aiemmassa haastattelussa, että perinteisellä kiintymyssuhdeteorialla viitataan psykoanalyytikko John Bowlbyn ajatuksiin ja tutkimuksiin, jotka kuvaavat ihmisten välisiä suhteita varhaislapsuudesta alkaen. Kiintymyssuhteet on perinteisesti jaettu neljään: turvalliseen ja kolmeen erilaiseen turvattomaan malliin. Sekä välttelevä että vaativa ovat turvattomia kiintymyssuhdemalleja.

Kirjassaan Markuksela kuvailee välttelevästi kiintynyttä itsevarman ja rauhallisen oloiseksi. Syvällä sisimmässään emotionaalinen läheisyys ja riippuvaisuus toisesta ihmisestä kuitenkin pelottavat häntä.

Kun välttelevästi kiintyneen suhteet alkavat edetä vakavampaan suuntaan, hänessä herää huoli oman tilan tai jopa minuuden menettämisestä. Siksi hän saattaa perääntyä. Hän saattaa myös etsiä toisesta osapuolesta syytä katkaista orastava suhde.

Välttelevästi kiintyneen haasteet saattavat johtua lapsuudesta, jossa lapsi on joutunut rauhoittelemaan itseään omin voimin. Hän ei ole saanut vanhemmiltaan apua tunteidensa säätelemiseen. Vanhemman tunneilmaisu on myös saattanut olla vailinnaista.

Tällainen on vaativasti kiintynyt

Ristiriitaisesti eli vaativasti kiintynyt on hänkin saattanut jäädä lapsena yksin tunteidensa kanssa. Hän on myös saattanut kohdata epäjohdonmukaista käytöstä tai ennakoimattomia tunnereaktioita, mikä on tehnyt hänestä ylivirittyneen ja varuillaan olevan.

Vaativasti kiintynyt kaipaa parisuhteessaan paljon läheisyyttä ja varmistusta rakkaudesta, mutta pelkää torjutuksi tulemista ja kumppanin kiinnostuksen hiipumista.

Aikuisena vaativasti kiintynyt saattaa tulkita kumppanin käyttäytymistä herkästi väärin, olla mustasukkainen tai hakea jatkuvaa yhteyttä. Tällainen henkilö kaipaa suhteessa ennen kaikkea vakautta ja turvaa. Suhteista tulee tasapainoisempia, kun vaativasti kiintynyt oppii rauhoittamaan itseään ja säätelemään tunteitaan.

Muista tämä

Jaottelu erilaisiin kiintymyssuhteisiin on karkea yleistys, sillä harva meistä on kiintymyssuhteensa ääripäässä.

Toimimme myös jokaisessa ihmissuhteessa eri tavalla. Raskaat ihmissuhteet voivat taannuttaa ihmissuhteen turvattomaksi. Hyvät ja korjaavat kokemukset voivat puolestaan muovata ihmissuhdetta turvallisemmaksi.

Lähde: Hanna Markuksela: Parinvalinnan salaisuus