Omistatko arvokkaan kynttilänjalan tietämättäsi? Se näyttää yllättävän vaatimattomalta

Nyt on aika, jolloin kaivetaan kynttilänjalkoja esiin. Voisiko niiden joukosta löytyä aarteita, jotka voi myydä vaikkapa huutokaupassa?

Esimerkiksi Timo Sarpanevan suunnittelemia Festivo-kynttilänjalkoja on monessa kodissa. Festivoiden arvon määrittää pitkälti se, kuinka monta solmua kynttilänjalassa on. Solmuiksi kutsutaan jalassa olevia lasirenkaita.

"Seitsemänsolmuiset ovat arvokkaimpia, sillä niitä on valmistettu vähemmän", kertoo huutokauppayrittäjä Martti Ekman Huutokauppa Ekmanista.

Jos sinulla on seitsemänsolmuinen Festivo ja haluat tienata, voit saada siitä huutokaupasta 200-300 euroa.

Pienempisolmuiset Festivot, eli sellaiset, joissa on 1-6 solmua, eivät ole niin arvokkaita. Jos niistä mielit rahaa, voit saada niistä 10-15 euroa per solmu.

6-solmuinen Festivokin on näin ollen arvoltaan 60-90 euroa.

Uutena viisisolmuinen Festivo maksaa 129 euroa.

Faneja Festivoilla riittää. Ne ovat haluttuja, sillä ne sopivat sekä runsaampiin että minimalistisiin koteihin, sanoo vintage-yrittäjä, Rakkaudesta kirppistelyyn -kirjan kirjoittanut Hanna Kärkinen. Festivot toimivat sekä näyttävissä ryhmissä että yksittäisinä katseenvangitsijoina.

Nämä Aarikan kynttilänjalat ovat jälleen trendikkäitä

Festivo ei ole ainoa suomalaissuunnittelijoiden kynttilänjalka, joka on himoittu aarre. Viime aikoina Aarikka on alkanut kiinnostaa suomalaisia jälleen enemmän.

"Ennen Aarikan kynttilänjalkoja näkyi kirpputoreilla paljon, mutta nykyään niitä tulee vastaan harvemmin. Se kertoo suosiosta", Kärkinen sanoo.

Suosiossa ovat etenkin värikkäät Nappi-kynttilänjalat. Niitä löytyy kirpputoreilta noin 15-25 eurolla.

"Napin viehätys perustuu sen ajattomuuteen ja yksinkertaisuuteen. Monet pitävät siitä juuri siksi. Vanhemmissa Aarikan kynttilänjaloissa on usein puuhelmiä ja näyttävämpiä muotoja, mutta Nappi sopii monenlaiseen sisustukseen. Jos sellaisen löytää edullisesti, se on yleensä hyvä löytö", sanoo Fintagea-Instagram-tilistä tunnettu Kärkinen.

Ekmanin mukaan Aarikan kynttilänjaloista menekkiä on myös Prinsessa-, Ruustinna ja Keisarinna -kynttilänjaloilla.

Ruustinnaa ja Keisarinnaa on parhaillaankin Sokoksella myynnissä.

Tynellin kynttilänjalat ovat arvokkaita aarteita

Suomalaissuunnittelija Paavo Tynell tunnetaan puolestaan valaisimistaan, joista maksetaan maailmalla maltaita. Hänen kynttilänjalkansa ja kynttelikkönsä ovat suurelle yleisölle tuntemattomampia.

Jos sellaisen kuitenkin sattuu löytämään, on todella onnekas. Yhdestä kynttilänjalasta voidaan maksaa nelinumeroisia summia, Kärkinen kertoo.

Tynellin esineiden tunnistaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Leimoja tai merkintöjä ei välttämättä ole, ja pelkistetty ulkonäkö voi pettää.

Kärkinen on itse tehnyt löydön, josta moni kirpputoriharrastaja voi vain haaveilla. Hän osti joensuulaiselta kirpputorilta Paavo Tynellin suunnitteleman kynttelikön 50 sentillä.

Tuolloin Kärkinen oli vielä kirpputoriharrastaja, eikä ammattilainen. Vaikka kynttilänjalan päälle oli ruiskutettu kultaista spraymaalia, hän tunnisti Tynellille ominaisen pelkistetyn muotokielen.

Kullanvärinen kynttilänjalka varmistui myöhemmin huutokaupan arvioinnissa aidoksi Tynelliksi. Tämän löydön takia Kärkinen uskaltautui myöhemmin aloittamaan vintage-yrittäjän uran kokopäiväisesti.

"Se oli löytö, joka muutti elämäni. Se muistuttaa edelleen siitä, että omaa intuitiota kannattaa kirpputorilla kuunnella."

Jugend-kynttilänjalat kiinnostavat

Aina ei tarvita nimekästä suunnittelijaa, että kynttilänjalka kiinnostaa ostajia. Ekmanin mukaan huutokaupoissa kisataan etenkin jugend- tai art nouveau -kynttilänjaloista. Jugendiksi kutsutaan tyylisuuntausta, joka vallitsi Euroopassa vuosina 1890-1910.

Monihaaraisesta jugend-kynttilänjalasta saa Ekmanin mukaan maksaa huutokaupassa kuluineen sadasta eurosta ylöspäin.

Aidot jugend-kynttilänjalat ovat satunnaisia löytöjä, mutta myös kopioille löytyy ottajia.

"Kyse on ajattomasta muotoilusta. Siksi ne kiinnostavat", Ekman sanoo.

Kärkinen nostaa esille myös Kupittaan Saven kynttilänjalat. Erityisesti tekstiilitaiteilija ja keraamikko Marita Lybeckin (1906-1990) työt ovat arvostettuja.

Sen sijaan 15 vuotta sitten hitiksi nousseet Iittalan Tuikku-lyhdyt eivät enää kiinnosta samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kärkinen arvioi, että ne saattavat nousta muotiin jälleen tulevaisuudessa.

Millenius-tuikku on poikkeus. Sen arvo on huutokaupassa yli sata euroa.

Näin tunnistat design-esineen halpatuotteesta

Arvokkaan design-esineen tunnistaminen ei ole aina helppoa, mutta muutama yksityiskohta auttaa alkuun.

Kärkisen mukaan ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa mahdolliset leimat, tarrat ja muut merkinnät. Esimerkiksi hopeaesineistä löytyy yleensä leima, joka kertoo materiaalista ja valmistajasta.

Myös materiaalilla on merkitystä.

"Aarikan puuesineissä näkyvät usein puun syyt, ellei pintaa ole maalattu", Kärkinen vinkkaa.

Paino puolestaan kertoo paljon laadusta. Design-esineet ovat usein hieman painavampia kuin halvat massatuotteet, kun taas esimerkiksi Kiinassa valmistetut halpatuontituotteet voivat tuntua kevyiltä ja heppoisilta.

Muotoilu antaa niin ikään vihjeitä esineen arvosta. Monilla tunnetuilla valmistajilla on oma, tunnistettava muotokielensä. Erityisesti suomalaisessa lasimuotoilussa värit voivat auttaa tunnistamisessa: tietyt sävyt yhdistetään esimerkiksi Iittalaan tai Nuutajärveen.

Jos esineen alkuperä askarruttaa, avuksi kannattaa ottaa Google-kuvahaku. Tietoa voi kysyä myös huutokauppataloilta, antiikkiliikkeistä tai harrastajaryhmistä. Kärkinen on saanut tunnistusapua usein esimerkiksi Facebookin Pelastetaan vanhat esineet -ryhmästä.

Lopulta tärkein työkalu on kuitenkin kokemus.

"Mitä enemmän kirpputoreja kiertää ja esineitä käsittelee, sitä paremmin oppii tunnistamaan laadukkaan designin tavallisesta käyttötavarasta", Kärkinen sanoo.

Jos Suomi-design kiinnostaa, lue myös juttumme Mariskoolista: Löytyykö kaapistasi tämä harvinainen Mariskooli? Arvo jopa 700 euroa ja arvokkaista Aalto-maljakoista: Jos sinulla on tämä harvinainen maljakko, voit onnitella itseäsi