Syötkö sinäkin näitä nostalgiaruokia? Yksi on "suomalaisista suomalaisin"

Viime vuosien suuret myllerrykset, kuten koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, ovat saaneet ihmiset hakemaan turvaa ja jatkuvuutta lapsuuden tutuista mauista. Ruokanostalgia on globaali trendi, joka näkyy myös Suomessa. Yksi Yhteishyvänkin luetuimmista resepteistä verkossa on vuodesta toiseen maukkaiden lihapullien resepti.

Kun puhutaan nostalgiaruoasta, monet mieltävät siksi perinteiset suomalaiset kotiruoat. Näitä ovat esimerkiksi kouluruokien suosikki makaronilaatikko, kaalilaatikko sekä erilaiset perunaruoat, joista monet saapuivat Suomeen 1800-luvulla.

”Vaikka perunan historia Suomessa on suhteellisen lyhyt, suomalaiset kokevat sen omaksi ja perinteiseksi. Tosiasiassahan riisiä ja pastaa on saatettu syödä maassamme monin paikoin jo ennen perunaa”, dosentti, ruokahistorian asiantuntija Ritva Kylli Oulun yliopistosta kertoo.

Nostalgiaruokaa voi olla myös hernekeitto, jota Kylli pitää ruisleivän kanssa nautittuna ”suomalaisista suomalaisimpana” ruokana. Useimmat ruokalajit ovat tulleet maahamme rajojen takaa, mutta hernekeitto on ollut täällä aika lailla ikuisesti.

”Se on vuosisatojen ajan mukautunut myös lihattomaan ruokavalioon, eli sen kuvittelisi säilyttävän asemansa myös tulevaisuudessa — etenkin, kun sitä on saatavilla myös einesmuodossa.”

Tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa trendaa Kyllin mukaan retroruokana tunnettu vispipuuro, jota moni on nauttinut lapsuudessaan. Vielä 1980-luvulla vispipuuro oli yksi Suomen suosituimmista jälkiruoista.

”Vaikka voisi kuvitella, että marjoista on tehty paljon erilaisia ruokia, tällaisia perinteisiä suomalaisia jälkiruokia ei ole kovin monta – siksi vispipuuro on ainutlaatuinen.”

Se, mitä kukin pitää nostalgiaruokana, vaihtelee taustamme mukaan.

Jos kotona on kokattu vaikkapa sushia tai thaimaalaisia makuja, nostalgiaruoka voi hyvinkin olla tätä. Kylli asuu itse Oulun seudulla, jossa rössypotut eli veripaltusta, perunoista ja sianlihasta tehty keitto on sekä vihattu että rakastettu perinneruoka.

”Rössypottujen tulevaisuudesta ollaan aika ajoin Oulun seudulla huolissaan. Kun eräs ravintola alkoi myydä hampurilaisia, asiakkaat pelkäsivät, että rössypotut syrjäytetään. Aiemmin tänä vuonna uutisoitiin, että rössypottuja joudutaan poistamaan liian suuren hävikin takia myös Oulun koulujen ruokalistoilta.”

Arkiruoat elävät ajassa

Kylli arvelee, että ruokanostalgian nousu kytkeytyy myös ajankuvaan. Perinteiden puolustaminen ja identiteettipuhe ovat nyt pinnalla. Nuorilla tämä voi tarkoittaa kiinnostusta omien ruokien vaalimiseen.

”Toisaalta ruoat ovat aina siirtyneet edelliseltä sukupolvelta toiselle. Jokainen uusi sukupolvi omaksuu jotakin edelliseltä sukupolvelta.”

Tulevaisuudessa nostalgiaruoat voivat olla jotakin muuta kuin makaronilaatikkoa tai äidin sämpylöitä.

Asiantuntijan mukaan arkiruoat ovat aina muuttuneet ajan ja makutottumusten mukana, joten jos spagetti bolognese vaihtuu nuudeliwokkiin, se on vain luonnollinen osa kehitystä.

Psykoterapeutti Taija Wilenius haluaa nostaa esille myös sen, ettei kaikilla ihmisillä ole lämpimiä ruokamuistoja. Joskus ruokanostalgia tuo mieleen kipeitä perhemuistoja tai pakotetut inhokkiruoat.

Ei siis ihme, että monet meille rakkaimmista lapsuuden mauista ovat makeita jälkiruokia. Jos on saanut lapsena nauttia isoäidin tekemää pullaa tai mustikkapiirakkaa, ruokamuisto piirtyy todennäköisesti mieleen tavalla, jota ei unohda koskaan.