Miksi ja mitä lukea lapselle?

Varhain aloitettu lukuharrastus jatkuu yleensä läpi lapsuuden. Rutiineja ja turvallisuuden tunnetta luovan lukuhetken voi ottaa päivittäiseksi tavaksi esimerkiksi nukkumaan mentäessä.

Lapsi ei välttämättä innostu jokaisesta tarinasta, mutta kirja kannattaa silti kaivaa esiin säännöllisin väliajoin. Uteliaisuutta herätellään kokeilemalla erilaisia tarinoita. Yhdessä luettu kirja voi olla satu, lorukirja tai vaikka sarjakuva.

Lukeminen kehittää lapsen sanavarastoa, kieltä ja mielikuvitusta, mikä edistää kaikkea oppimista. Kirjan ääressä lapsi opettelee pysähtymään, rauhoittumaan, kuuntelemaan ja keskittymään. Kirjojen avulla myös omien tunteiden tunnistaminen ja kirjan henkilöihin samastuminen helpottuvat. Tarinat kehittävät lapsen eettistä ajattelua, jota kannattaa ruokkia keskustelemalla luetusta.

Lapselle on hyvä tarjota mahdollisuus tutustua erilaisiin kirjoihin, mutta toisaalta pitäisi jaksaa lukea yhä uudelleen samaa kirjaa, mikäli lapsi niin toivoo. Tarina voi olla lapselle merkityksellinen, koska hän käsittelee sen avulla jotain senhetkisessä kehityksessään olennaista asiaa.

Lukuhetken keskusteluaiheita

• Mitä luulet, että tapahtuu seuraavaksi?
• Miksi luulet, että henkilö toimi tai tunsi näin?
• Miten itse tekisit vastaavassa tilanteessa?
• Mitä pidit kirjasta? Mikä siinä oli hyvää, hauskaa tai jännittävää?

0–2-vuotiaiden kirjat

Taaperoikäisen kirjoissa ei ole paljon tekstiä, vaan niissä keskitytään värikkäiden kuvien katseluun. Kuvakirjat, laulut, lorut ja leikit antavat mahdollisuuden olla lähekkäin ja tekevät äidinkieltä tutuksi.

Alle kouluikäisten kirjat

Kirjoissa on jännittäviä tarinoita, joihin lapsi voi eläytyä. Sanaston rikkaus hahmottuu lastenrunoista, kuvakirjoista ja saduista.

Kaikenlaiset kuvakirjat ovat lapselle myös tietokirjoja, jotka välittävät tietoa ympäröivästä todellisuudesta.

Ala-asteikäisten kirjat

Lapsen oma lukeminen voi aluksi vaatia ponnisteluja, eikä tarinannälkä tule tyydytetyksi.

Pääasia on, että lapsi lukee tai haluaa, että hänelle luetaan. Eri lastenkirjallisuuden lajeihin tutustumisella ei ole kiirettä, ja niihin voi yrittää suunnata mielenkiintoa pikkuhiljaa.

Lukemaan opettelevalle on tarjolla niin sanottuja helppolukuisia kirjoja. 9–10-vuotiaat ovat ahmimisikäisiä lukijoita, jotka kuluttavat etenkin sarjakirjoja.

Nuorten kirjat

Nuortenkirjojen keskeisiä aiheita ovat muun muassa itsenäistyminen, itsensä etsiminen, erilaiset kasvukivut ja seksuaalisuus. Kirjallisuus auttaa nuorta käymään läpi muutosten aiheuttamia ajatuksia.

Nuortenkirjojen joukosta löytyy luettavaa niin viihteen, fantasian, huumorin kuin dekkarien ystävälle.

Yhä useammat lasten- ja nuortenkirjat julkaistaan sarjoina, joissa päähenkilöt pysyvät samoina. Moni suosittu kirja päätyy myös elokuvaversioksi.