Seija Samela

Kasviopas: petunian kylväminen ja hoito

Petunian kasvualustaksi sopii tuore, runsasravinteinen ja vettä hyvin läpäisevä maa. Siemenistä kasvattaminen on hyvä aloittaa jo maalis–huhtikuussa tai vaihtoehtoisesti valmiit taimet voi hankkia kevään aikana. Petuniat viihtyvät aurinkoisella paikalla suojassa tuulelta ja sateelta.

*   Kostuta multa ja kylvä pienet siemenet mullan pinnalle.
*   Petunian siemenet tarvitsevat valoa itääkseen.
*   Peitä kylvös muovikelmulla ja pidä tasaisen kosteana. Sumutinpullo sopii hyvin kasteluun.
*   Siemenet itävät parhaiten melko lämpimässä paikassa.  
*   Noin viiden viikon päästä voit istuttaa pienet taimet yksitellen ruukkuihin. Taimet kasvavat tukeviksi valoisassa ja viileähkössä paikassa, esimerkiksi lasikuistilla.
*   Kun kasvu on hyvässä vauhdissa, voit lannoittaa taimia kohtuullisesti moniravinneliuoksella.
*   Taimet kannattaa istutta ulos vasta, kun hallaa ei esiinny.
*   Voit latvoa taimet, kun ne ovat noin parinkymmenen sentin korkuisia.

> Latvomalla taimet tuuheutuvat, mutta samalla kukinta hieman viivästyy.

Petunian kylväminen

*   Petuniaa tulee kastella säännöllisesti, sillä se ei siedä kuivuutta.
*   Lannoita kerran viikossa kesäkukkalannoitteella.
*   Nypi tai leikkaa siemenkodat ja lakastuneet kukat pois.
*   Liian pitkäksi venähtäneen petunian voi leikata noin kymmenen sentin korkuiseksi ja pian se on entistä paremmassa kunnossa.

Petunian hoito

Etualalla kesäkukkia. Kastelukannusta kaadetaan vettä kukille.

KASTELUKUKAT PAAKUVA

Näin kesäkukkasi pysyvät lomasi aikana hengissä

Lue lisää 

Ylitalon Kauppapuutarhalta Oripäästä lähtee jouluiloa moniin koteihin. 

Joulutähdet

Amaryllis päihitti joulutähden suosituimpana joulukukkana - monet joulun suosikkikukat kasvatetaan Suomessa

# Suosituimmat joulukukat

1. Amaryllis
2. Joulutähti
3. Hyasintti

Muista nämä joulukukkien hoito-ohjeet

István 

Kaupunkiviljelyn suosio kasvaa: István luopui palstastaan vasta 89-vuotiaana

Perunoita säkissä, yrttejä ja mansikoita viljelylaatikossa. Kaupunkilaiset, joilla ei ole omaa maata, innostuivat uusista viljelyn muodoista reilu kymmenen vuotta sitten. __Jeanne Johansson__ korjasi satoa viljelysäkeistä ympäristöjärjestö Dodon hallinnoimalla alueella Helsingin Kalasatamassa samaan aikaan, kun taustalla rakennettiin kokonaan uutta kaupunginosaa. Nykyään Dodon pääpaikka Kääntöpöytä on Pasilan rautatieläismiljöössä.

Vapaiden kaupunkitilojen ottaminen viljelykäyttöön on hiljalleen levinnyt ympäri Suomen. Taloyhtiöidenkin pihoilla on leikkivien lasten lisäksi asukkaita hoitamassa yhteisiä viljelylaatikoita. Yhteisöllisyys on tärkeää: yhdessä oppiminen ja tekeminen on hauskaa.

Jeanne uskoo yhteisölliseen viljelyyn

Nokkosta voi pitää viheliäisenä, kaikkialle leviävänä rikkaruohona. Tai sitten vaihdat ajattelutapaa: nokkoset, vuohenputket ja voikukat ovat mitä mainiointa gourmet-herkkua! Huippuravintolatkin ovat ymmärtäneet villiyrttien lumon. Edellytys villiyrttien hyödyntämiselle on niiden tunnistaminen. Oppia saa kokeneen luonnontuntijan matkassa tai villiyrttikurssilla, joita järjestää moni taho, myös etänä verkossa.

__Anne Huutoniemi__ kerää töiden jälkeen nokkosia Helsingin Haagassa, riittävän etäällä suurista teistä. Anne ryöppää nokkosen lehdet ja lisää niitä tuoreeltaan lettuihin tai kuivattuna sämpylöihin.

Anne ryöppää gourmet-herkkua rikkaruohoista

Kaupunkilaisten iloksi puistoihin on istutettu muutakin kuin koristekasveja. Ja mikä parasta, julkisten tilojen hedelmä- ja marjasato on kenen tahansa hyödynnettävissä. On ystävällistä poimia vain yhden piirakan ainekset ja jättää syötävää toisillekin. Helsingissä julkiset hedelmäpuut ja marjapensaat on koottu Satokarttaan, jolla on sivusto netissä ja ryhmä Facebookissa.

__Steve Baynes__ hyppäsi pyörän selkään ja haki omenat piirakkaan pitkävartisella poimurilla Helsingin Vallilasta. Steve yllätti iloisesti myös muutaman ohikulkijan jakamalla osan omppusaalistaan heille.

Steve kerää omput piirakkaan puistosta

Monelle viljelypalstojen paras puoli on se, että siellä voi kasvattaa itselleen mieleisiä lajikkeita. __Tabitha Uyulu__, __Pelagie Kazanda__ ja __Umaly Uyulu__ kasvattavat esimerkiksi amarantaa sekä suurilehtistä pinaattia. Ne ovat heidän kotimaastaan Kongosta tuttuja vihanneksia, joita ei Suomessa saa kaupoista. Perhettä viehättää palstaviljelijöiden vuorovaikutus. Ihmiset ovat kuin yhtä suurta perhettä.

Vuokrattavia viljelypalstoja on useimmissa kaupungeissa ympäri Suomen. Lähiruoan ja ruoan puhtauden arvostus näkyy palstojen suosiossa. Esimerkiksi Kumpulan vapautuneille yhdeksälle palstalle tuli tänä vuonna Hyötykasviyhdistykseen 381 hakemusta. Onnekkaat valittiin arvalla.

Tabitha, Pelagie ja Umaly istuttavat kasveja oman maun mukaan

Viljelypalstat ovat kokeneet renessanssin. Kun niitä vielä vähän aikaa sitten pidettiin vanhanaikaisina, nyt ruoan kasvattaminen kiinnostaa nuoria aikuisiakin. Viljelypalsta-alueet ovat yleensä kaupungin puistoja ja avoimia kaikille. Palstoille ei ole lupa mennä kuin kutsusta, mutta alueen risteävillä poluilla voi katsella, mihin kaikkeen pieni tontti taipuu.

Unkarista kotoisin olevalla István Birolla oli palsta Helsingin Maunulassa parikymmentä vuotta. Hän luopui siitä vasta 89-vuotiaana. ”Rakastin sitä paikkaa. Siitä oli aineellista hyötyä, mutta etenkin henkistä!” Hän soittelee edelleen entisen palstakaverinsa kanssa ja tietää, mitä siellä tapahtuu.

István viljelypalsta oli kesäparatiisi keskustan kupeessa

## Sanni Seppo, 61

* Helsinkiläinen valokuvataitelija ja dokumentaristi, jonka tuotannon kantavana teemana on ihmisen ja luonnon suhde. Palkittiin tänä kesänä Helsingin kaupungin kulttuuripalkinnolla.

* Julkaissut useita valokuvateoksia, mm. kaupunkiviljelyä esittelevän Palsta-kirjan (Maahenki, 2010). Tekeillä suomalaisista luonnonmetsistä kertova Pohjoistuulen metsä -kirja yhdessä Ritva Kovalaisen kanssa.

* Lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Mukana valokuvanäyttelyssä Suomen itä, joka on parhaillaan esillä Pohjois-Karjalan museo Hilmassa Joensuussa.


Kasviopas: petunian kylväminen ja hoito

Petunian kylväminen

Petunian hoito

Lisää aiheesta

Uusimmat