Seija Samela, täydentänyt Anna Kurkela. Artikkeli päivitetty 10.2.2016.

Perunan kasvatus parvekkeella

Valitse parvekeperunaksi varhainen kesälajike, esimerkiksi Adora, Amazone, Barima, Hankkijan Timo, Ostara, Rocket tai Siikli.

*   Idätä perunat valoisassa paikassa esimerkiksi ikkunalaudalla. Valossa iduista tulee vihertäviä ja tukevia, jolloin ne säilyvät ehjinä istutusvaiheessa. Idätysalustaksi sopii esimerkiksi munakenno.
*   Vedellä suihkuttelu silloin tällöin pitää perunat kiinteinä lämpimässä huoneilmassa. Kunnolliset idut kehittyvät parissa viikossa. Idätyksen voi aloittaa huhtikuussa.

Perunoiden idättäminen

![Perunan voi istuttaa myös säkkiin. Kukkiessaan kasvi on näyttävä.](//images.ctfassets.net/0yf82hjfqumz/4jDActCmiQ8SkWKMmwsAe6/83642d34a07dbc9a523e084ebaa82a06/3fbaaa3f-6201-422f-bf6c-e170d8379c2e.jpg "Perunan voi istuttaa myös säkkiin. Kukkiessaan kasvi on näyttävä.")

Perunan voi istuttaa myös säkkiin. Kukkiessaan kasvi on näyttävä.

*   Perunoiden kasvatukseen sopii tilava saavi, ämpäri tai ruukku, jonka pohjassa on reikä. Myös valmista kasvusäkkiä voi kokeilla perunan kasvatukseen.
*   Perunat pitävät kuohkeasta, hiukan hiekkapitoisesta mullasta. Luonnonmukaiseen viljelyyn sopii esimerkiksi turvemulta, joka on valmiiksi lannoitettu.
*   Salaojita astia soralla tai kivillä ja lisää multaa noin parikymmentä senttiä.
*   Laita muutama peruna varovasti multaan selvästi erillään toisistaan. Peitä mullalla, mutta jätä lisäysvara myöhemmälle mullan lisäämiselle.
*   Kastele hyvin ja pidä multa tasaisen kosteana mutta ei liian märkänä.
*   Säilytä astia valoisassa ja lämpimässä paikassa. Suojaa harsolla yöpakkasten varalta.
*   Lisää multaa kasvun aikana. Perunat eivät saa päästä vihertymään valon vaikutuksesta.
*   Ensimmäisiä uusia perunoita pääsee maistelemaan noin parin kuukauden kuluttua istutuksesta. Perunat säilyvät parhaiten mullassa, joten ne kannattaa nostaa ylös vasta käyttöpäivänä.

> Omia perunoita voi kasvattaa vaikka koko kesän. Toukokuun alussa istutetut perunat kasvavat sopivasti juhannukseksi.

Perunoiden kasvatus

*   Jos itse kasvatetuilla perunoilla haluaa herkutella koko kesän, niitä kannattaa istuttaa vaikkapa muutaman viikon välein. Yhteen astiaan ei kuitenkaan mahdu kovin montaa perunaa: jos haluat enemmän satoa, ota käyttöön useampi astia.

Etualalla kesäkukkia. Kastelukannusta kaadetaan vettä kukille.

KASTELUKUKAT PAAKUVA

Näin kesäkukkasi pysyvät lomasi aikana hengissä

Lue lisää 

Ylitalon Kauppapuutarhalta Oripäästä lähtee jouluiloa moniin koteihin. 

Joulutähdet

Amaryllis päihitti joulutähden suosituimpana joulukukkana - monet joulun suosikkikukat kasvatetaan Suomessa

# Suosituimmat joulukukat

1. Amaryllis
2. Joulutähti
3. Hyasintti

Muista nämä joulukukkien hoito-ohjeet

István 

Kaupunkiviljelyn suosio kasvaa: István luopui palstastaan vasta 89-vuotiaana

Perunoita säkissä, yrttejä ja mansikoita viljelylaatikossa. Kaupunkilaiset, joilla ei ole omaa maata, innostuivat uusista viljelyn muodoista reilu kymmenen vuotta sitten. __Jeanne Johansson__ korjasi satoa viljelysäkeistä ympäristöjärjestö Dodon hallinnoimalla alueella Helsingin Kalasatamassa samaan aikaan, kun taustalla rakennettiin kokonaan uutta kaupunginosaa. Nykyään Dodon pääpaikka Kääntöpöytä on Pasilan rautatieläismiljöössä.

Vapaiden kaupunkitilojen ottaminen viljelykäyttöön on hiljalleen levinnyt ympäri Suomen. Taloyhtiöidenkin pihoilla on leikkivien lasten lisäksi asukkaita hoitamassa yhteisiä viljelylaatikoita. Yhteisöllisyys on tärkeää: yhdessä oppiminen ja tekeminen on hauskaa.

Jeanne uskoo yhteisölliseen viljelyyn

Nokkosta voi pitää viheliäisenä, kaikkialle leviävänä rikkaruohona. Tai sitten vaihdat ajattelutapaa: nokkoset, vuohenputket ja voikukat ovat mitä mainiointa gourmet-herkkua! Huippuravintolatkin ovat ymmärtäneet villiyrttien lumon. Edellytys villiyrttien hyödyntämiselle on niiden tunnistaminen. Oppia saa kokeneen luonnontuntijan matkassa tai villiyrttikurssilla, joita järjestää moni taho, myös etänä verkossa.

__Anne Huutoniemi__ kerää töiden jälkeen nokkosia Helsingin Haagassa, riittävän etäällä suurista teistä. Anne ryöppää nokkosen lehdet ja lisää niitä tuoreeltaan lettuihin tai kuivattuna sämpylöihin.

Anne ryöppää gourmet-herkkua rikkaruohoista

Kaupunkilaisten iloksi puistoihin on istutettu muutakin kuin koristekasveja. Ja mikä parasta, julkisten tilojen hedelmä- ja marjasato on kenen tahansa hyödynnettävissä. On ystävällistä poimia vain yhden piirakan ainekset ja jättää syötävää toisillekin. Helsingissä julkiset hedelmäpuut ja marjapensaat on koottu Satokarttaan, jolla on sivusto netissä ja ryhmä Facebookissa.

__Steve Baynes__ hyppäsi pyörän selkään ja haki omenat piirakkaan pitkävartisella poimurilla Helsingin Vallilasta. Steve yllätti iloisesti myös muutaman ohikulkijan jakamalla osan omppusaalistaan heille.

Steve kerää omput piirakkaan puistosta

Monelle viljelypalstojen paras puoli on se, että siellä voi kasvattaa itselleen mieleisiä lajikkeita. __Tabitha Uyulu__, __Pelagie Kazanda__ ja __Umaly Uyulu__ kasvattavat esimerkiksi amarantaa sekä suurilehtistä pinaattia. Ne ovat heidän kotimaastaan Kongosta tuttuja vihanneksia, joita ei Suomessa saa kaupoista. Perhettä viehättää palstaviljelijöiden vuorovaikutus. Ihmiset ovat kuin yhtä suurta perhettä.

Vuokrattavia viljelypalstoja on useimmissa kaupungeissa ympäri Suomen. Lähiruoan ja ruoan puhtauden arvostus näkyy palstojen suosiossa. Esimerkiksi Kumpulan vapautuneille yhdeksälle palstalle tuli tänä vuonna Hyötykasviyhdistykseen 381 hakemusta. Onnekkaat valittiin arvalla.

Tabitha, Pelagie ja Umaly istuttavat kasveja oman maun mukaan

Viljelypalstat ovat kokeneet renessanssin. Kun niitä vielä vähän aikaa sitten pidettiin vanhanaikaisina, nyt ruoan kasvattaminen kiinnostaa nuoria aikuisiakin. Viljelypalsta-alueet ovat yleensä kaupungin puistoja ja avoimia kaikille. Palstoille ei ole lupa mennä kuin kutsusta, mutta alueen risteävillä poluilla voi katsella, mihin kaikkeen pieni tontti taipuu.

Unkarista kotoisin olevalla István Birolla oli palsta Helsingin Maunulassa parikymmentä vuotta. Hän luopui siitä vasta 89-vuotiaana. ”Rakastin sitä paikkaa. Siitä oli aineellista hyötyä, mutta etenkin henkistä!” Hän soittelee edelleen entisen palstakaverinsa kanssa ja tietää, mitä siellä tapahtuu.

István viljelypalsta oli kesäparatiisi keskustan kupeessa

## Sanni Seppo, 61

* Helsinkiläinen valokuvataitelija ja dokumentaristi, jonka tuotannon kantavana teemana on ihmisen ja luonnon suhde. Palkittiin tänä kesänä Helsingin kaupungin kulttuuripalkinnolla.

* Julkaissut useita valokuvateoksia, mm. kaupunkiviljelyä esittelevän Palsta-kirjan (Maahenki, 2010). Tekeillä suomalaisista luonnonmetsistä kertova Pohjoistuulen metsä -kirja yhdessä Ritva Kovalaisen kanssa.

* Lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Mukana valokuvanäyttelyssä Suomen itä, joka on parhaillaan esillä Pohjois-Karjalan museo Hilmassa Joensuussa.


Perunan kasvatus parvekkeella

Perunoiden idättäminen

Perunoiden kasvatus

Lisää aiheesta

Uusimmat