Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Erilaiset sokerit ja makeutusaineet vertailussa

Teksti:
Helena Saine-Laitinen
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 24.3.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Sokeri taittaa ruoan happamuutta, ruokkii hiivan toimintaa ja tekee kakuista kuohkeita. Makeutta tuovat myös makeutusaineet.

Useimmiten sokerilla tarkoitetaan valkoista kidesokeria eli sakkaroosia, jota saadaan sokerijuurikkaasta ja -ruo'osta kiteyttämällä. Sakkaroosista puolet on glukoosia eli rypälesokeria ja puolet fruktoosia eli hedelmäsokeria.

Sokeri on hiilihydraattia, joka on ihmiselle polttoainetta. Sen liikakäyttö vahingoittaa kuitenkin hampaita, varastoituu kehoon rasvaksi ja aiheuttaa muita terveyshaittoja. Aikuisen tulisikin saada sokerista korkeintaan 10 prosenttia päivän energiasta. Tärkeintä on välttää piilosokeria, jota on limonadeissa, tuoremehuissa, jogurteissa, muroissa ja makeisissa.

Sokeri korostaa ruoassa raaka-aineen makua ja taittaa happamuutta, karvautta tai suolaisuutta. Leipä- ja pullataikinassa sokeri ruokkii hiivan toimintaa. Lisäksi se tekee kakuista kuohkeita ja antaa väriä, tuoksua ja rakennetta. Hillossa se säilyttää marjojen C-vitamiinia ja ehkäisee homeita.

Keinotekoisia makeutusaineita ovat esimerkiksi asesulfaami K, aspartaami, sakariini ja syklamaatti. Ne ovat makeampia kuin sokeri, joten niitä tarvitaan makeutukseen vähemmän kuin sokeria. Makeutusaineita käytetäänkin usein painonhallintaan.

Steviakasvin stevioliglykosidit ovat 300 kertaa sokeria makeampia. Kalorittomat ja hiilihydraatittomat stevioliglykosidit kestävät kuumuutta, ja niitä voi käyttää leivonnassa tai ruoanlaitossa. Stevioliglykosideja  voi käyttää päivässä 4 mg painokiloa kohti.

Elimistö ja aivot tarvitsevat toimiakseen sokeria – mutta kohtuudella.

Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin. Astiat kuvausrekvisiittaa Sokoksesta.