Yhteishyvä selvitti: 94 prosenttia suomalaisista haluaa kotimaista ruisleipää – ”Rukiin roolia vahvistettava entisestään”

Suomalaisuus nousi vahvasti esiin. Peräti 94 prosenttia vastanneista kertoi, että ruisleivän kotimaisuudella on heille suuri merkitys. Luku on vieläkin suurempi kuin esimerkiksi Suomalaisen Työn Liiton tutkimuksissa, sanoo liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.

”Yleensä noin 80 prosenttia määrittää kotimaisuuden merkityksen erittäin suureksi elintarvikkeissa. Ruisleivän lukua selittää se, että se on kansallinen ikoni. Näin vahva suomalaisuuden merkitys on hyvä asia. Kotimainen ruokaketju tarvitsee vahvaa kotimarkkinaa, jossa sen tuotteet käyvät kaupaksi ja miellyttävät kuluttajaa.”

Maku ja terveysvaikutukset ovat tärkeimmät syyt ruisleivän syöntiin. Maku korostui myös, kun vastaajat arvioivat parasta ominaisuutta omassa suosikkileivässään. Suuri osa vastaajista kertoi paahtavansa ruisleipää, mikä parantaa makua entisestään.

”Ruisleipä paahdetaan ja voidellaan pehmeällä avocadolla, lisätään aurinkokuivattuja tomaatteja, sitruunapippuria ja vaaleaa balsamicoa. NAM.”

Peräti 94 prosenttia vastaajista arvioi ruisleivän syöntinsä joko pysyvän ennallaan tai lisääntyvän tulevaisuudessa.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainio on tyytyväinen siihen, että suomalaiset ymmärtävät sekä rukiin mittavat terveysvaikutukset että sen ainutlaatuisen maun.

”Tällaista kasvilajia ei parane päästää luisumaan vähille tuotannossamme ja ’ulkoistaa’ puolivahingossa omista käsistämme.”

Ruisleivällä pyyhkii siis hyvin, mutta miten menee suomalaisella ruoalla ylipäätään nyt ja tulevaisuudessa?

Ruisleivän tulevaisuus näyttää varsin valoisalta, sanoo Tero Lausala.

”Suurimpina asioina kuluttajat arvostavat aitoutta, terveellisyyttä, helppoutta ja yksilöllisyyttä. Halutaan voida hyvin mutta myös saada se tunne, että tuote on räätälöity juuri minulle ja minun tarpeisiini.”

Ruokatuotanto on vastannut näihin trendeihin monipuolistamalla valikoimia. Tästä ovat esimerkkinä jatkuvasti kauppojen hyllyille tulevat ja siellä pysyvät uudet tuotteet kuten Härkis ja raakasuklaa.

”On herätty siihen, että suomalaisten on panostettava erikoistumiseen. Esimerkiksi kasviperäisten ruokien suhteen tulemme näkemään vielä valtavan buumin Suomessa”, Lausala uskoo.

Ruiskaan ei ole jäänyt junasta erikoistumisen suhteen. 54 prosenttia lukijakyselyn vastaajista on kokeillut jotain muuta rukiista tuotetta kuin leipää. Erityisesti ruissipsit ovat löytäneet tiensä monen kuivakaappiin. Suosittuja ruistuotteita ovat myös pasta, murot, puuro, jogurtti ja olut. Resepti: Herkuttele ruisjauhoista valmistetulla puolukka-ruisvispipuurolla >>

Makeishyllystä mukaan lähtee ruissuklaakuulia, ja kotileipurit käyttävät ruisjauhoja esimerkiksi piirakkapohjissa. Resepti: Maista ruis-perunataikinasta valmistettuja rukiisia juusto-kinkkutikkuja >>

Moni on keksinyt ruisleivälle myös itse uusia käyttötapoja.

”Perheemme suosikki on ruispalaleipäviipaleiden väliin koottu nyhtöpossutäytteinen hampurilainen.”

Juttu jatkuu kuvan alla

Tulevaisuudessa uusia rukiista valmistettuja tuotteita on halukas kokeilemaan kolme neljästä, ja kyselyssä moni toivoikin niitä lisää.

”Kuluttajien toiveet uusista ruispohjaisista tuotteista tukevat sitä, että rukiin roolia pitäisi vahvistaa entisestään”, Pirjo Peltonen-Sainio sanoo.

Lausalan mukaan uudet innovaatiot on hyvä testata ensin kotimaassa, jonka jälkeen ne voi viedä ulkomaillekin.

”Tästä hieno esimerkki on Yosa-tuotteet, jotka Fazer osti. Niitä on nyt tarjolla laajasti muuallakin kuten Ruotsissa.”

Rukiilla on myös erityinen taikavoima liittyen suomalaisen viljan viljelyyn ylipäätään. Se on kaikista kasveistamme paras talvehtimiskyvyltään.

Asialla on vahvaa merkitystä, kun keskusteluun suomalaisen ruoan tulevaisuudesta otetaan mukaan ilmastonmuutos ja sen tuomat haasteet. Me suomalaiset olemme siitä erikoisessa asemassa, että ilmastonmuutoksen myötä perinteisesti lyhyt kasvukautemme pitenee. Samalla viljelykasvien kirjo laajenee.

Huono asia voi siis tuoda jotain hyvääkin: suomalaispelloille saadaan uusia kasveja ja ruokapöytiin uusia ruokia.

”Tulevaisuudessa etenkin palkoviljojen, härkäpavun ja herneen, viljelyn laajentaminen on tärkeä tavoite. Myös rypsi ja rapsi voivat menestyä aiempaa paremmin kuminan menestystarinan rohkaisemana”, Peltonen-Sainio kuvaa.

Rukiin rooli on suojella peltoa, jolla uudetkin lajit kasvavat. Syksyllä kylvettävä ruis antaa pellolle maanpeitteen, joka suojaa talvella maata liettymiseltä, ravinnehuuhtoumilta ja eroosiolta. Silloin kevätkylvöisillä kasveilla on parempi mahdollisuus menestyä.

Tulevaisuudessa yhä tärkeämpää on myös monimuotoinen viljely. Koska sään ääri-ilmiöt tulevat lisääntymään, viljelyssä on vaalittava moninaista kasvikirjoa.

”Silloin haitallinen sääilmiö saattaa kurittaa yhtä tai kahta kasvilajia ankarammin, mutta ei hetkauta muita. Monimuotoinen viljely auttaa myös maan kasvukunnon elvyttämisessä ja hiilivarantojen kerryttämisessä maaperään”, Peltonen-Sainio lisää.

Lue ekologista maanviljelyä harjoittavan Juuso Joonan näkemyksistä tulevaisuudesta (juttu jatkuu kuvalinkin alla)

Olisiko rukiilla aineksia menestykseen maailmalla? Monessa muodossa sitä ei kotimaan rajojen ulkopuolelle viedä, mutta muita menestystarinoita perinneherkuistamme löytyy jo. Esimerkiksi Kiantaman valmistamat itäsuomalaiset kuivatut puolukat ja mustikat menevät kuin kuumille kiville Aasiassa.

”Se on premiumtuote, josta pitää maksaa premiumhinta”, Lausala kuvaa.

Taas palataan erikoistumiseen: siihen, mikä on suomalaisen ruoan menestyksen ehto tulevaisuudessa. Lausalan mukaan esimerkiksi erityisruokavaliot ovat suuri mahdollisuus suomalaisyrityksille. Suomalaiset ovat tarttuneet hyvin jo esimerkiksi gluteenittomien tuotteiden ideointiin ja valmistukseen.

Suomesta ei kannatakaan yrittää viedä massatuotteita kuten paahtoleipää, vaan nichea, kapeampaan lokeroon sopivaa tuotetta.

”Tulevaisuudessa ruokavalioista tulee yhä yksilöllisempiä ja räätälöidympiä. Aina kun puhutaan nichesta, suomalaisilla on hyvät mahdollisuudet kilpailla.”

Kilpailuvalttejamme olisivat myös tarinat, jotka ruokaamme liittyvät. Aidosti maaseudulla tehty ruoka on meille itsestään selvää, mutta ulkomaalaisen kuluttajan silmissä eksoottista. Lausalan mukaan perinteinen suomalainen vaatimattomuus on hidastanut tuotteiden vientiä ulkomaille.

”Meidän pitäisi tulevaisuudessa olla terveesti ylpeitä suomalaisesta ruoasta ja suositella sitä esimerkiksi sosiaalisen median kautta ulkomaalaisille työkavereille ja turisteille. Näillä avoimilla ja läpinäkyvillä kanavilla on nykyään valtava vaikutus.”

Vaan kyllä meidän ruisleipäämme on todistetusti maailmallakin, kertoo yksi vastaajista.

”Lähetin pojalleni Thaimaahan paketillisen ruisleipää. Ruisleipä maksoi pari euroa, mutta lähettäminen parikymmentä. Mitä sitä ei tekisi, jotta lapsi saisi ruisleipää!”

Yhteishyvän kyselyyn tammikuussa 2019 vastasi 1 462 asiakasomistajaa. Kursivoidut kohdat ovat kyselyn avoimia kommentteja.