Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Elämä

Vanha älypuhelin ei ole turvallinen – Kierrätä se näin

Jäävätkö sinullakin vanhat puhelimet pyörimään laatikoiden pohjille? Niille on parempikin osoite.

Asta-tytär ja Jeli Widenoja-Tamang ojentavat vanhaa puhelinta.
Asta-tytär ja Jeli Widenoja-Tamang ojentavat vanhaa puhelinta.

Jeli Widenoja-Tamang toi rikki menneen älypuhelimen tyttärensä Astan kanssa Prisman elektroniikkaosastolle. Sieltä se lähtee kierrätykseen.

Teksti: Minna Perovuo
Kuvat: Ville Maali
23.4.2025 | Päivitetty 23.4.2025

Viisi vuotta laatikon pohjalla – näin kuvailee Jeli Widenoja-Tamang rikki menneen älypuhelimen kohtaloa. Hän toi ekaluokkalaisen tyttärensä Astan kanssa kännykän Prisman elektroniikkaosastolle, josta se lähtee kierrätykseen. Asta arveli, että kännykän sisällä voisi olla metallia ja lasia.

S-ryhmän marketkaupan vastuullisuusasiantuntija Iida Lehtimäki ilahtuu Astan ja Jelin kierrätysteosta.

”Kierrätys on arkitaitoa. Tarpeettomasta tavarasta luopuminen ja kierrättämisen hyödyt ovat myös lapsia koskettavia asioita.”

Kahdeksan kymmenestä

Monet haluavat nostalgiasyistä säilyttää lapsen ensimmäisen puhelimen, toiset pelkäävät henkilökohtaisten tietojen leviämistä tai kuvien katoamista. Suurin syy vanhojen laitteiden säilömiseen on kuitenkin unohtaminen. Kahdeksan puhelinta kymmenestä ei päädy kierrätykseen.

Ymmärrettävää ja inhimillistä, sanoo Lehtimäki, mutta muistuttaa laitteiden sisältävien akkujen merkityksestä isossa mittakaavassa.

Uuden materiaalin louhinta vähenee, kun kierrätys lisääntyy.

Ladattavien älylaitteiden akuissa on arvokkaita jalometalleja, kuten kobolttia, jonka louhinta vaatii neitseellisiä luonnonvaroja. Akkumineraaleille povataan maailmanlaajuisesti niukkuutta tulevina vuosina, kun akkujen tarve kasvaa koko ajan. Lehtimäki sanoo kierrätysmatematiikan olevan yksinkertaista. Uuden materiaalin louhinta vähenee, kun kierrätys lisääntyy. Jokainen kierrätetty akku säästää luonnonvaroja.

Akussa piilee paloriski

Kotona laatikon pohjalla uinuva älylaite voi olla myös paloturvallisuusriski. Kolhut, putoamiset ja lämpötilanvaihtelut voivat vioittaa akkua ja saada sen kuumenemaan. Pitkään käyttämättömänä lojunut litiumioniakku voi mennä oikosulkuun, jos sitä yritetään ladata. Myös perinteiset paristot on käytön jälkeen syytä viedä kierrätykseen. Lehtimäki korostaa, että minkään akun tai pariston paikka ei ole sekajätteessä.

Jeli Widenoja-Tamangin rikkinäinen kännykkä lähtee Prismasta purettavaksi, ja siitä hyödynnetään uudelleen käytettävät osat. Vanhat, yhä toimivat älylaitteet Jeli ottaa mukaan sukulaisreissuille Intiaan. Siellä ne huolletaan ja korjataan uusille käyttäjille.

Perheeseen on syntymässä kesällä vauva, ja Astalla on jo suunnitelma kännyköiden suhteen. Hän aikoo antaa nyt käytössään olevan äidin vanhan puhelimen pikkusiskolle, kunhan tämä täyttää ensin kolme vuotta.

”Siitä mä vaihdan SIM-kortin pois.”

Puolet jää ­kierrättämättä

  • Suomalaiset ovat ­Euroopan toiseksi ­parhaita akkujen ja paristojen ­kierrättäjiä. Silti puolet jää kierrättämättä.

  • Paristojen ja pien­akkujen kierrättämisestä Suomessa vastaa Recser.

  • EU:n uuden akku­asetuksen myötä paristojen ja akkujen keräys- ja kierrätys­tavoitteet kiristyvät.

Aiheet