Viinisanasto vilisee mitä erilaisimpia termejä: pihkainen, tanniininen, helmeilevä, lempeä, juureva... Luomulla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä näiden kuvailujen kanssa. Kyse on valmistustavasta. Luomuviini voi olla maultaan mitä tahansa.
”Käytännössä luomun ja tavanomaisen ero on lähinnä siinä, että luonnonmukaisesti viljellyllä tarhalla käytetään vähemmän kemiallisia torjunta-aineita. Muuten luomuviinit valmistetaan samalla tavoin kuin muutkin viinit. EU toki asettaa enimmäismäärän, paljonko luomuviiniin saa valmistusvaiheessa lisätä viinin säilymistä edesauttavia rikkiyhdisteitä eli sulfiitteja”, selventää viiniasiantuntija Antti Rinta-Huumo.
Puhtaus ja alkuperä kiinnostavat kuluttajia. Moni meistä haluaa tietää, onko viini lasissamme tuotettu ympäristön hyvinvointia ajatellen.
Tätä silmällä pitäen valittiin myös S-ryhmän uudet asiakasomistajaviinit, kolme luomuviiniä Pohjois-Italiasta. Valinta tehtiin yhteistyössä SOK:n vastuullisuusyksikön kanssa.
Veneton alueelta tulevat Ekuò-viinit on valmistettu luonnonmukaisesti viljellyistä rypäleistä. Ekuòn kuohuviinin, valkoviinin ja punaviinin rypäleet tulevat siis tarhoilta, joita viljellään maaperän monimuotoisuutta ja köynnöstä kunnioittaen.
Mistä luomusertifikaatti kertoo?
EU:n luomutuotantoasetuksen (2007) mukaan luonnonmukaisesti viljellyllä tarhalla ei saa käyttää teollisesti tuotettuja torjunta-aineita ja tuholaismyrkkyjä. Köynnöksiä koettelevia vitsauksia torjutaan esimerkiksi kasviuutteilla ja -öljyillä. Jos kasvumaata lannoitetaan, se tehdään eläin- tai kasviperäisellä lannalla.
Sienitauteja torjutaan yhä kupari- ja rikkiruiskutuksin, mutta luomutarhoilla sallitut maksimimäärät kuparille ja rikille ovat huomattavasti alhaisempia.
Jos viinintekijä haluaa viinilleen luomusertifikaatin, se edellyttää EU:n asetuksessa eriteltyjen luomukriteerien täyttämistä. Lisäksi sertifiointiprosessi tavallisesta tarhasta luomuksi vie tyypillisesti pari vuotta.
”Moni maailman hienoimmista viineistä on aina ollut luomua.”
Kaikki viinitilat eivät sertifioikaan viinejään. Jos tarhoja on viljelty luomusti jo sukupolvien ajan, ei välttämättä koeta tarvetta mainita siitä erikseen.
”Maailmalla tehdään paljon viiniä luonnonmukaisesti ilman mainintaa siitä. Esimerkiksi moni maailman hienoimmista viineistä on luomua – ja on aina ollut”, Rinta-Huumo muistuttaa.
Voiko luomua maistaa viinistä?
Kuluttajalle luomumerkintä on kuitenkin selkeä tapa suunnistaa viiniviidakossa. Luomusertifioidut viinit tunnistaa vihreästä lehtimerkistä.
”Kasvava kiinnostus luomuviineihin juontunee siitä, että nykykuluttajat ovat kiinnostuneita sekä ympäristönsä että itsensä hyvinvoinnista.”
Mutta voiko luomua ylipäätään tunnistaa viinin mausta?
”Ei suoranaisesti. Maaperä toki vaikuttaa köynnösten hyvinvointiin ja siihen, millaisen sadon ne tuottavat eli mitä aromeja rypäleisiin kertyy. Mutta paljon enemmän viinin makuun ja olemukseen vaikuttaa valmistusprosessi, viinintekijän kellarissa tekemät valinnat. Luomu ei saa automaattisesti viiniä maistumaan paremmalta”, Rinta-Huumo toteaa.
”Luomuviinit eivät myöskään ole ihmiselle juuri sen terveellisempiä kuin muutkaan viinit.”
