Parasta juuri nyt: Ananaskirsikka, kuin raikas konvehti

Teini-iässä – tai miksei aikuisenakin – oli hetkiä, jolloin olisi mielellään muuttunut ananaskirsikaksi. Olisi voinut verhoutua pahalta maailmalta vetämällä pään yli neljään osaan jakautuneen paperimaisen verholehden ja kyhjöttää piilossa, kunnes joku olisi löytänyt ja ihastunut.

Vain luonto osaa rakentaa maailmalta puolustautumisen näin kauniisti. Ananaskirsikan suojahuntu on kuin kaunein silkkiluomus, lahjapaperi.

Mutta on ananaskirsikassa muutakin ihmeellistä. Marjahedelmä maistuu raikkaan hapokkaalta, jopa kirpeältä, ja muistuttaa yhdellä puraisulla passionhedelmää, toisella tyrniä. Sillä ei ole mitään tekemistä kirsikoiden kanssa, vaan kyseessä on trooppinen koisokasvi.

Supermarjaksi kutsuttu ananaskirsikka sisältää A- ja C-vitamiinia ja kalsiumia.

Harvoin näkee matkustajia bussissa ananaskirsikkarasia kädessään, vaikka ihan hyvin voisi. Satokauden aikaan rasiallinen maksaa euron. Ananaskirsikoita ei tule popsittua holtittomasti, vaan niitä syö kuin kallisarvoisia konvehteja.

Ananaskirsikkaa tarvitaan katkaisemaan kaikenlainen äkkimakea. Siksi sitä ei kannatakaan asetella täytekakun päälle hunnussaan, vaan sen voisi paloitella, jotta kermavaahto saisi tarvitsemansa vastaparin. Ananaskirsikasta saa myös erinomaista hilloa.

Jos innostut itse viljelemään ananaskirsikkaa, tiedä, että se saattaa innostuessaan kasvaa puolen metrin pensaaksi ja yrittää yli-innokkaana viedä muidenkin kasvien tilan. Kasvata sitä kuin vihannespaprikaa tai tomaattia, jonka sukulainen se onkin.