Etkö saa tarpeeksi kehuja ulkonäöstäsi? Näin niitä alkaa irrota

Muistatko, milloin kuulit viimeksi kivan kommentin ulkonäöstäsi? Vai onko siitä kulunut jo tovi, kun joku viimeksi kehui edes hiuksiasi tai vaatteitasi?

Suomessa on pitkä perinne kehumattomuudesta. Ennen vanhaan esimerkiksi ajateltiin, että lapsi ylpistyy kehuista.

Nykyään moni on varovainen ulkonäön kehumisen suhteen, koska pelkää loukkaavansa kehuilla.

Kehut ovat ihmiselle kuitenkin tärkeitä. Jo pieni lapsi tarvitsee ehdottomasti kehuja – ja myös ulkonäköön liittyvillä kehuilla voi olla vaikutusta lapsen itsetuntoon.

”Pienen lapsen käsitys omasta itsestä alkaa rakentua paljon sen perusteella, minkälaisin silmin häntä katsotaan. Ei ole siis merkityksetön asia, että lapsi kokee itsensä myös ulkonäöllisesti jollakin tavalla hyväksytyksi tai ihailluksi”, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Tarja Salokoski pohtii.

Jos lapsi tai nuori ei koskaan kuule kivoja kommentteja omasta ulkonäöstään, hän voi alkaa tulkita hiljaisuutta, Salokoski kertoo.

Pahimmillaan lapsi voi alkaa ajatella, että hän on varmaan väärännäköinen, koska ulkonäöstä ei ole koskaan sanottu mitään mukavaa.

Aikuisetkin tarvitsevat lempeitä peilejä

Aikuisten kohdalla ulkonäön kehuminen voi parhaimmillaan auttaa ihmistä hyväksymään itsensä ja näkemään itsensä kauniina. Salokoski puhuu peilaamisesta.

”Tarvitsemme elämässä lempeitä peilejä, jotka ovat arvostavia ja vahvistavat itsearvostusta ja itsen hyväksymistä."

Salokoski ei tarkoita, että ihanteiden mukainen ulkonäkö olisi hyväksymisen vaatimus. Pikemminkin kyse on siitä, että lempeiden peilien avulla ihminen tulee hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on.

Olennaista kuitenkin on, ettei ihmistä kehuta pelkästään ulkonäöstä, vaan myös muista ominaisuuksista tai teoista.

”Jos saa aina palautetta vain ulkonäöstä, se saattaa alkaa vahvistaa ajatusta, että olen rakastettu tai arvokas vain tietynlaisena”, Salokoski sanoo.

On myös hyvä huomioida, ettei vaikkapa tyttölasta kehu jatkuvasti ulkonäöstä ja poikaa reippaudesta ja sitä kautta vahvista vanhoja sukupuolirooleja.

Entä jos puoliso ei kehu?

Varsinkin parisuhteessa voi tuntua merkitykselliseltä kuulla kumppanilta välillä kehuja ulkonäöstä. Mutta entä jos kumppani ei ikinä sano, että näytätpäs tänään hyvältä?

”Aikuisuudessa parisuhde muistuttaa vanhemman ja lapsen suhdetta siinä mielessä, että kyseessä on kiintymyssuhde”, Salokoski muistuttaa.

Kaikilla meillä on siis tarve tulla rakastetuksi, hyväksytyksi ja nähdyksi erityisesti oman puolisomme silmissä. Siksi juuri kumppanin kehut tuntuvat niin tärkeiltä, Salokoski selittää.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki eivät ilmaise rakkauttaan ensisijaisesti sanoin. Myös kosketus ja teot voivat olla osoitus rakkaudesta ja kiintymyksestä.

Salokoski kannustaa silti myös sanojen käyttöön. Kauniilla sanoilla voi tuoda paljon onnea kumppanin elämään.

”Sanat ovat mielestäni hyvin merkityksellisiä: niillä voi sanoa toiselle esimerkiksi, että hän on minun silmissäni kaunis ja kuinka tärkeä hän on.”

Jos kehujen kuuleminen tuntuu tärkeältä, kannattaa sanoa asiasta kumppanille – ja näin kehuja alkaa mahdollisesti tulla.

Voi olla, ettei kumppani vain ole ymmärtänyt toisen kaipaavan lämpimiä sanoja.

Myös jos kaipaa joltakulta toiselta kehuja ulkonäöstään, niitä kannattaa ihan vain pyytää.

Toista voi kehua turvallisella tavalla

Viime vuosina on ollut paljon puhetta siitä, saako toisen ulkonäköä ylipäätään kehua. Keskustelu on Salokosken mielestä tervetullutta. On tärkeää hahmottaa, että kehut voivat myös loukata.

”Tietynlainen varovaisuus on ihan hyvästä, ja puhuisin turvallisesta kehollisesta kehumisesta. Voi esimerkiksi kehua toisen kauniita silmiä tai sellaisia ominaisuuksia, mihin ei liity mitään kulttuurillista vaadetta”, Salokoski sanoo.

Psykoterapeutin työssään Salokoski on huomannut, että varsinkin paino voi olla ihmisille hyvin herkkä ja satuttavakin alue.

”Voi olla esimerkiksi tilanne, jossa ihmisellä on syömishäiriö. Hän ei ole ikinä voinut psyykkisesti niin huonosti kuin voi. Ja silti hän saa kehuja ympäriltä vartalostaan. Se voi tuntua todella pahalta."

Helposti ajatellaan, että laihtumisesta ja hoikkuudesta on kehu mainita. Mainintaa ei kuitenkaan välttämättä koeta niin.

”Silloin se ei ole turvallista kehumista. Mitä enemmän tiedostamme tällaisia asioita, sitä enemmän kehumisen kulttuuria voi rakentaa turvalliseksi.”

Olennaista olisi nähdä kehujen kohde sellaisella tavalla, ettei siihen liity lokerointia tai vaatimusta tietynlaisesta ulkonäöstä, Salokoski sanoo.

Rakasta ja kehu omaa kehoasi

Entä jos oma ulkonäkö masentaa eikä kukaan ole kehaissutkaan vuosikausiin? Tyytyväisyys omaa ulkonäköä kohtaan on kuitenkin iso asia – kysytäänhän siitä jopa masennuksen itsearvioinneissa.

Kehuja tai ei, omaan kehoon ja ulkonäköön kannattaa suhtautua lempeydellä, Salokoski muistuttaa. Varsinkin sosiaalinen media voi tällä hetkellä kapeuttaa sitä, mitä omalta ulkonäöltä odotetaan.

”Aika monesti ulkonäköön liittyvät paineet tai pakot tulevat jostain ulkoapäin. Kannustaisin kysymään itseltä, ovatko ne sellaisia asioita, jotka ovat omien arvojen mukaisia. Entä jos ajattelisinkin kehoani ja ulkonäköäni oman hyvinvointini tai itselle merkityksellisten asioiden kautta?”

Voi miettiä esimerkiksi sitä, miten hienosti keho toimii, kuinka terve se on tai miten sen kautta voi toteuttaa erilaisia asioita, kuten vaikkapa tanssia tai meditaatiota.

”Ja kun miettii toisen kehumista, vaikka lapsenkin, voi kiinnittää huomiota myös tällaisiin asioihin”, Salokoski sanoo.