Asumiskulut yli 2200 euroa kuussa – Hennillä on konstinsa niiden maksamiseen
Henni Malmbergin asumiskulut nousivat eron jälkeen yli 2000 euroon. Hänellä on kuitenkin konstinsa kulujen maksamiseen.
Säästöt auttoivat Henni Malmbergia erotilanteessa. Ilman niitä hän ei edes olisi voinut erota.
Kun Henni Malmberg, 34, parisen vuotta sitten erosi, asumiskulut kaksinkertaistuivat. Hän jäi kolmen lapsen kanssa asumaan perheen kotiin ja alkoi vastata arjen kuluista yksin.
Henni asuu Ruskolla omakotitalossa, ja maksaa asumisesta noin 2200 euroa kuussa. Se sisältää kaikki asumiseen liittyvät kiinteät kulut kuten asuntolainan, veden, sähkön ja vakuutukset. Isossa omakotitalossa kulutkin ovat isot, ja sähkölämmitys vie talviaikaan ison siivun.
”Tiedostan, että jos muuttaisimme pienempään asuntoon, voisin säästää kuukaudessa tonnin verran. Mutta lapset ovat asettuneet tänne, ja juuri nyt tuntuu paremmalta panostaa asumiseen kuin tehdä isoa elämänmuutosta.”
Muuttaa ei edes ole pakko, sillä Henni mitoitti alun perinkin yhteisen asuntolainan niin, että pystyisi selviämään siitä yksin.
”Halusin pelata varman päälle, sillä koskaan ei tiedä, mitä elämä tuo tullessaan.”
Henni on ensihoitaja ja tehnyt aina vuorotyötä. Kuukaudessa hänen bruttotulonsa ovat noin 5000 euroa. Siitä käteen jäävä summa on noin 3500 euroa.
Lisäksi lapsilisät yksinhuoltajakorotuksella ovat kolmesta lapsesta kuukaudessa yhteensä noin 550 euroa ja Kelan elatustuki 198 euroa per lapsi.
”Ilman lisiä en pärjäisi. Olen sanonut leikilläni, että lisät ovat taloudellisesti minun puolisoni, mutta tottahan se on. Minun on tehtävä vuorotyötä, jotta pystyn pyörittämään taloutta.”
Säästöt mahdollistivat avioeron
Hennin lapset ovat iältään 16, 12 ja 4. Henni tekee ensihoidossa 12 tunnin työvuoroja joko päivä- tai yövuorossa. Vuorotyö on mahdollista sovittaa arkeen, koska nuorin lapsista on vuoropäiväkodissa.
”Isommat lapset alkavat olla sen verran isoja, että he pärjäilevät jo hyvin keskenään. Valmistelen heille ruuan ja lähetän töistä viestiä, että muistakaa syödä.”
Perusrytmin mukaan Hennillä on viikossa kaksi päivävuoroa ja kaksi yövuoroa. Töitä on viikonloppuisin ja juhlapyhinä. Esimerkiksi uudenvuoden Henni oli yövuorossa, jolloin isommat lapset olivat kavereillaan ja pienin päiväkodissa.
Ennen eroa Henni säästi ja sijoitti: Hän tekee edelleen niin, mutta nyt pienemmällä summalla.
”Pidän tosi tärkeänä sitä, että maksan myös itselleni ja kerrytän puskuria. Se tuo turvaa yllättävien tilanteiden varalle niin, ettei heti tarvitse turvautua luottokorttiin.”
Puskurin tärkeys tuli esiin esimerkiksi avioerotilanteessa. Silloin Henni käytti lähestulkoon kaikki säästönsä.
Elämänmuutos oli iso ja siihen liittyi paljon järjesteltävää. Henni asui hetkellisesti lasten kanssa vuokralla ja maksoi sekä asuntolainaa että vuokraa. Kalusteiden, asianajokulujen ja kaiken muun osalta ero on maksanut Hennille tähän mennessä arviolta reilu 20 000 euroa.
”Säästöt mahdollistivat avioeron.”
Joltain osin kulut ovat eron myötä karsiutuneet. Autolaina poistui, kun entisen puolison kanssa yhteinen auto myytiin pois. Nyt Hennillä on oma velaton auto.
Henni Malmberg budjetoi tarkasti. Hän laskee koko vuoden kulutuksen asumisen, ruuan ja laskujen osalta ja jakaa summan joka kuukaudelle.
"Koen tärkeäksi, etten ole kenestäkään taloudellisesti riippuvainen. Monesti ei osata ajatella, että elämä yllättää. Eikä se ole parisuhteissa pelkästään eron uhka vaan toinen voi yllättäen menehtyä, mitä näen omassa työssäni. Jokaisen pitäisi olla varautunut pärjäämään yksin.”
Viisi eri tiliä
Henni pystyy ylläpitämään nykyistä elämäntyyliä tarkan budjetoinnin avulla. Hän laskee koko vuoden kulutuksen asumisen, ruuan ja laskujen osalta ja jakaa summan joka kuukaudelle. Jokaiselle kululle on oma pankkitili, jonne Henni siirtää kiinteän summan kuukausittain aina palkan tultua.
”Se, mitä jää yli, on tavallaan ylimääräistä, jonka voi vaikka shoppailla tai sijoittaa. Esimerkiksi autolainan maksoin nopeammin pois yli jääneillä rahoilla.”
Laskujen summat vaihtelevat kuukausittain. Esimerkiksi kesällä sähkölasku on huomattavasti alhaisempi, mutta laittamalla silloinkin tilille saman kiinteän summan Henni varmistaa, ettei talvella tule ongelmia isomman laskun kanssa.
Henni Malmberg on pyrkinyt puhumaan lapsille avoimesti raha- ja talousasioista: mitä raha on, mikä sen arvo on, mistä sitä saa ja mitä mikäkin maksaa.
”Näin homma pyörii kutakuinkin itsestään, koska laskut menevät tileiltä suoraveloituksina e-laskuina.”
Ruokatilille Henni laittaa noin 600 euroa kuukaudessa. Tilille on oma pankkikortti. Tili on S-pankissa, joten bonukset menevät ruokatilille uudestaan käyttöön.
”Ruokamenoihin sisältyy kaikki mitä Prismasta ylipäätään ostetaan, mukaan lukien shampoot ja pesuaineet, ja osittain myös vaatteet.”
Lisäksi Hennillä on säästötili ja niin sanottu humputtelutili. Sinne menevän ylimääräisen rahan voi käyttää vaikka matkusteluun.
”Raha-asioiden automatisointi on parantanut elämänlaatua huomattavasti, kun niitä ei tarvitse jatkuvasti miettiä.”
Perheen yhteiset säästötalkoot
Henni on pyrkinyt puhumaan lapsille avoimesti raha- ja talousasioista: mitä raha on, mikä sen arvo on, mistä sitä saa ja mitä mikäkin maksaa.
”Tuntuu, että minä ja kokonainen sukupolvi on jäänyt tosi heikolle talouskasvatuksen osalta ja oppinut taloudesta vasta aikuisena.”
Henni joutui opettelemaan taloudenhallintaa hyvin varhain, sillä hän sai esikoisen 17-vuotiaana. Oman talouden hoitoa ja arkea piti opetella pienillä rahoilla, tukien varassa eläen.
”Kokonainen sukupolvi on jäänyt tosi heikolle talouskasvatuksen osalta."
Hennillä on tapana pitää lasten kanssa perhepalavereja. Niissä sovitaan yhteisistä asioista kuten kotitöiden jakamisesta. Syksyllä he pohtivat etelänmatkaa. Yhteisestä sopimuksesta he päättivät pitää sähkötalkoot, johon kaikki osallistuivat. Laitteita ei pidetä turhaan päällä, ja taloa on lämmitetty osittain puilla.
Kulutuksen vähentämisen lisäksi leuto talvi ja sähkösopimuksen vaihtaminen ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että joulukuussa 2024 perhe oli säästänyt 1500 kilowattia kuukaudessa verrattuna edellisvuoteen.
”Euroissa se on iso summa. Alkuvuodesta varasimme matkan etelään kesäkuulle.”
Impulsiivisesta suunnitelmalliseksi
Talouden suunnitelmallisuus ei suinkaan tule Hennille selkärangasta.
”Olen ihmisenä aika impulsiivinen, ja se näkyy välillä myös rahankäytössä ja ostoskäyttäytymisessä. Yksi esimerkki on se, että ostin sijoitusasunnon hetken mielijohteesta.”
Henni asui silloin kahden lapsensa kanssa yksin kerrostalokolmiossa. Viereisessä talossa oli ollut isompi asunto pitkään myynnissä. Henni päätti kokeilla, saisiko pankista lainaa ilman, että hänen täytyisi myydä asuntoa, jossa asui.
”Joskus impulsiiviset päätökset ovat järkeviä, vaikkakin uhkarohkeita.”
Henni ei olisi uskonut, että kahden lapsen yksinhuoltajana, ilman vakituista työsuhdetta pankki olisi myöntänyt lainaa, mutta ainakin kymmenisen vuotta sitten se oli mahdollista. Henni muutti lasten kanssa isompaan ja jätti pienemmän kodin vuokralle.
Kuuden vuoden omistuksen jälkeen Henni myi molemmat asunnot. Niiden myynnistä saadun käsirahan avulla hän pystyi hankkimaan entisen puolisonsa kanssa nykyisen omakotitalon.
”Joskus impulsiiviset päätökset ovat järkeviä, vaikkakin uhkarohkeita.”
Impulsiivisuus näkyy myös niin, että Henni saattaa varata reissun hetken mielijohteesta. Silloinkin hän on varmistanut, että siihen on rahaa. Velaksi hän ei osta.
Ruokakauppaostosten suhteen hänellä on yksi hyväksi havaittu kikka.
”Tykkään tilata ruokakauppaostokset sovelluksen kautta. Se auttaa hahmottamaan ostoskorin kokonaishintaa, ja samalla vältän impulssiostot. Keräilymaksu tulee helposti paljon halvemmaksi kuin se, että menen kauppaan alttiiksi houkutuksille.”
Uusimmat
Uusimmat jutut sähköpostiisi