Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Elämä

”Olen ristinyt sen keski-ikäisten Tinderiksi” – Sinkkujen historiaa tutkinut Henna löysi kumppanin yllättävästä paikasta

Mikä naisessa on vikana, jos hän haluaa elää ilman parisuhdetta? Sitä saatetaan pohtia vielä tänä päivänäkin.

Blurred placeholder Nainen seisoo ulkona, takana näkyy ruskainen maisema.Nainen seisoo ulkona, takana näkyy ruskainen maisema.
Blurred placeholder Nainen seisoo ulkona, takana näkyy ruskainen maisema.Nainen seisoo ulkona, takana näkyy ruskainen maisema.

Henna Karppinen-Kummunmäki on kirjoittanut sinkkuuden historiasta kirjan.

Teksti: Emmi Maaranen
Kuvat: Suvi Laine
28.10.2024 | Päivitetty 29.10.2024

Tiedätkö, mitä on murustelu?

Tätä se tarkoittaa: Otetaan yhteyttä vanhaan Tinder-matchiin, kirjoitellaan vähän ja lämmitellään suhdetta. Sitten kadotaan taas.

Murustelu (englanniksi breadcrumbing) on yksi esimerkki tämän hetken deitti-ilmiöistä.

”Sosiaalinen media ja deittiapit ovat tuoneet ihmisiä lähemmäksi toisiaan, mutta toisaalta ne ovat tuoneet mukaan myös parisuhteiden kertakäyttöisyyttä”, tutkija Henna Karppinen-Kummunmäki pohtii.

”Moni tuntuu ajattelevan, että voi vain häipyä, jos oma kiinnostus lopahtaa. Peruskäytöstavat puuttuvat.”

Tinder-deittailu voi olla armotonta

Henna Karppinen-Kummunmäki on kirjoittanut sinkkuuden historiasta kirjan nimeltä Sinkkuus kautta aikojen (Docendo). Kirja julkaistaan marraskuussa.

Kirjassa sinkkuuden historia alkaa esimodernista ajasta – ajasta ennen 1800-lukua. Kirja ulottuu nykyaikaan saakka ja käsittelee esimerkiksi Tinderiä.

Tinderistä Karppinen-Kummunmäki mainitsee kirjassa muutaman ikävänkin tapauksen. Kokemukset ovat Tinder on paska peli -nimiseltä Instagram-tililtä, jonne on koottu Tinderissä vastaan tulleita karuja tapauksia.

Esimerkiksi: Eräs seuran etsijä kertoo saavansa allergisen reaktion rumista naisista. Toinen taas ilmoittaa, että haluaa halailla, mutta häntä ei kiinnosta ”mitkään keskustelut eikä muut höpinät.”

Karppinen-Kummunmäki sanoo, että Instagram-tilille on valittu Tinderin ”hirveimmät tapaukset”.

”Kertovat ne silti jotain Tinderin käyttäjistä. Yksi omituinen ilmiö on, että jos lähestyy jotakin mielenkiintoista ihmistä Tinderissä ja saakin pakit, pakkien myötä ryhdytään haukkumaan tätä ihmistä ihan hirveästi”, hän ihmettelee.

Blurred placeholder Nainen leikkii ulkona mustavalkoisen koiran kanssa.Nainen leikkii ulkona mustavalkoisen koiran kanssa.

Henna Karppinen-Kummunmäki ja hänen shetlanninlammaskoiransa Topi Sorsakoski.

Karppinen-Kummunmäellä ei itsellään ole kokemusta Tinderistä, mutta nettideittailun synkät puolet ovat tulleet tutuiksi myös hänelle eri alustoilla.

Esimerkiksi Facebookin sinkkuryhmässä eräs mies lähestyi Karppinen-Kummunmäkeä ensin viestillä, mutta pian tutkija saikin jo dick pic -kuvan.

Vanhatpiiat, joita kukaan ei huolinut

Karppinen-Kummunmäen kirjasta selviää, että sinkkuus on ollut historiallisesti painolasti erityisesti naisille. Nainen kun etenkin aiemmin lunasti yhteiskunnallisen arvonsa avioliiton ja äitiyden kautta.

Sinkkunaisia on kutsuttu vanhoiksipiioiksi, jotka eivät ole päässeet naimisiin. Naimattomia miehiä taas on kuvailtu pikemminkin vallattomiksi poikamiehiksi.

”E-pilleri mullisti sen, miten parisuhteissa on voinut olla ja elää."

Avioliitto ja perhe ovat tosin olleet ihanne molemmille sukupuolille, Karppinen-Kummunmäki sanoo.

”Myös miehiä on patistettu hankkimaan vaimo ja lapsia. Kuitenkin miehillä on ollut enemmän liikkumavaraa kuin naisilla. Yksinäistä miestä ei ole katsottu ihan yhtä karsaasti kuin naista.”

On muutama kohta länsimaiden historiassa, jossa sinkkunaisten asema on parantunut. Ensimmäinen on 1800-luvun lopussa. Silloin säätyläisnaiset saattoivat mennä ansiotyöhön.

”Itsellisen elämän tärkein elementtihän on, ettei tarvitse mennä naimisiin elatuksen vuoksi.”

Toinen merkittävä kausi oli 1920-luvulla, jolloin sääty-yhteiskunta alkoi murtua ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Enää ei ollut samalla tavalla merkityksellistä, mihin säätyyn oli syntynyt, vaan jokainen pystyi rahaa ansaitsemalla saavuttamaan yhteiskunnallisen asemansa.

Seuraava merkittävä sinkkunaisen asemaa parantanut kausi oli 1960-luvulla, jolloin keksittiin ehkäisypilleri.

”Pilleri mullisti sen, miten parisuhteissa on voinut olla ja elää”, Karppinen-Kummunmäki kertoo.

Naisen sinkkuus hiertää edelleen

Länsimainen nainen on vapaampi kuin koskaan ennen. Kaikuja menneistä ajoista on silti edelleen nähtävissä siinä, miten naisten yksinoloon suhtaudutaan.

”Herkemmin ehkä ajatellaan, mikä naisessa on vikana, jos hän haluaa asua yksin ja olla ilman parisuhdetta”, Karppinen-Kummunmäki pohtii.

”Ja varsinkin, jos nainen on vapaaehtoisesti lapseton. Miehiltä ei niin helposti kysellä, milloin ajattelit perustaa perheen.”

Esimerkiksi seksuaalisesti aktiivista naista saatetaan edelleen paheksua helpommin kuin miestä. Uraan keskittyvä nainen, joka ei välttämättä halua perinteistä perhettä, koetaan helposti myös hieman pelottavaksi hahmoksi, Karppinen-Kummunmäki miettii.

Kun Karppinen-Kummunmäki itse erosi pitkästä avioliitostaan, hän huomasi myös omassa elämässään sinkkunaisiin liittyviä stereotypioita.

Ilmassa oli esimerkiksi aina oletus, että sinkkunainen hakee seuraa.

”Tuntui siltä, että jos on heteronainen eikä parisuhteessa, on ikään kuin vapaata riistaa.”

Mukaan mahtui myös todella omituisia kokemuksia. Kerran Karppinen-Kummunmäki sai viestin mieheltä, joka olisi halunnut vuokrata hänen kohtuaan lasten hankkimista varten.

Se jätti hänet sanattomaksi.

Blurred placeholder Nainen hymyilee ulkona syksyisessä maisemassaNainen hymyilee ulkona syksyisessä maisemassa

”Herkemmin ehkä ajatellaan, mikä naisessa on vikana, jos hän haluaa asua yksin ja olla ilman parisuhdetta”, Henna Karppinen-Kummunmäki pohtii.

Nykyään Karppinen-Kummunmäki on jälleen parisuhteessa. Hän tapasi kumppaninsa keskustelualusta Threadsissa.

”Olen ristinyt sen keski-ikäisten Tinderiksi, koska siellä on oman kokemukseni mukaan muodostunut aika paljon pareja pelkästään sen vuoden aikana, jonka Threads on ollut Suomessa.”

Karppinen-Kummunmäellä on teoria, miksi Threads toimii.

”Palvelu on tekstipohjainen, joten siellä näkee myös enemmän toisen ajatuksia kuin Tinderissä.”

Käännös kohti konservatiivisuutta?

Viime aikoina somessa ja lehtijutuissa on ollut muutamien naisten puheenvuoroja, miten he haluavat mieselättäjän eivätkä käydä töissä.

Karppinen-Kummunmäki on seurannut mielenkiinnolla tämänkaltaisten konservatiivisempien arvojen esiinmarssia.

Tutkija on törmännyt myös sellaiseen puhetapaan, jossa sinkkunaisia syyllistetään miesten yksinäisyydestä ja lapsikadosta.

Onpa niinkin ehdotettu, että korkeakouluja siirrettäisiin maaseudulle, jotta naiset eivät muuttaisi opintojen perässä muualle ja maaseudun miehet eivät jäisi yksin.

”Aivan kuin naiset olisivat jokin siirreltävä resurssi!” Karppinen-Kummunmäki ihmettelee.

Miehet tarvitsevat naisia enemmän kuin päinvastoin – ainakin siitä päätellen, miten parisuhde vaikuttaa miesten terveyteen.

”Tutkimukset osoittavat, että miehet hyötyvät parisuhteesta enemmän kuin naiset. Yksinoleminen näkyy miesten korkeampana kuolleisuutena."

Miesten terveys ei kuitenkaan voi olla naisten vastuulla, Karppinen-Kummunmäki muistuttaa. Ja nykyään ihminen voi olla myös omasta tahdostaan sinkku ¬– eikä kenelläkään pitäisi olla siihen sanomista.

Tee arjestasi helpompaa ja herkullisempaa!

Tilaa Yhteishyvän uutiskirje, niin saat ajankohtaiset reseptit ja arkea helpottavat vinkit suoraan sähköpostiisi.