Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Ruoan tulevaisuus

Sekä ympäristö että terveys hyötyisivät, jos suomalaiset siirtyisivät ruokatottumuksissaan planetaarisen ruokavalion suuntaan.

Tutkijat selvittivät, kuinka suomalaiset vähentävät punaista lihaa: Nuoret aikuiset ilmastoystävällisen ruokavalion edelläkävijöitä

Teksti:
Kaisa Hako
Kuvat:
Paula Kesäläinen
Julkaistu: 28.7.2021
Muokattu: 28.7.2021
Tutkijoiden mukaan ratkaisevia ovat ”siltä väliltä” -vaiheet, joissa laaja joukko suomalaisia etsii omaa tapaansa syödä vastuullisemmin. Vaikeinta ruokavalintojen muuttaminen on elämänkaaren murrosvaiheissa, kuten ruuhkaisessa pikkulapsiarjessa. Kaikenikäisten tekoja tarvitaan kohti ilmastoystävällistä syömistä.

Pienissä valinnoissa voi asua suuri muutos.

Jos ottaisin useammin tavaksi syödä naudan tai possun sijaan kanaa.

Jos paistaisinkin pannulla kanan sijaan muikkua tai silakkaa.

Jos valitsisin kerran viikossa lautaselle kasvishernekeittoa tai pinaattilettuja.

Jos kokeilisin laittaa nachopaistokseen jauhelihan sijaan härkäpapuvalmistetta.

Jos söisin päivittäin kourallisen enemmän kotimaisia marjoja ja juureksia.

Suomalaisilla on tietoa ja hyvä asenne

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ruokavalintojen avulla saattaa ajatuksena kuulostaa jättiteolta, joka vaatii kieltäymyksiä. Muutos kohti hyvää voi kuitenkin alkaa pienten arkisten valintojen kautta, jos niitä tekee riittävän suuri joukko.

Positiivisia merkkejä on, toteavat ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola sekä biostatistiikan professori Jaakko Nevalainen, jotka ovat tutkineet kuluttajien siirtymistä punaisesta lihasta kohti siipikarjaa, kalaa ja kasviperäisiä vaihtoehtoja. He ovat osa LoCard-tutkimusryhmää, joka on paneutunut S-ryhmän asiakasomistajien laajoihin ostotietoihin kahden ja puolen vuoden ajalta.

Erkkolan ja Nevalaisen vetämän tutkimuksen perusteella suomalaisilla näyttäisi olevan tietoa ruoan ilmasto- ja terveysvaikutuksista. Myös asenne ruokatottumusten mahdollisiin muutoksiin on pääosin myönteinen riippumatta siitä, millainen oma ruokavalio tällä hetkellä on.

Ruoan osuus kulutuksemme hiilijalanjäljestä on noin viidennes.

Tutkimus vahvistaa, että nuoret aikuiset ovat ilmastoystävällisen ruokavalion edelläkävijöitä. He valitsevat kasvipohjaisia vaihtoehtoja moninkertaisesti yleisemmin kuin muut ikäryhmät.

Lue: Villikalaa, härkäpapuja ja hävikkiruokaa – Nuoret aikuiset kertovat omista ruokavalinnoistaan >

Ruoan osuus kulutuksemme hiilijalanjäljestä on noin viidennes. Ruoan ympäristövaikutukset ovat moniulotteinen kokonaisuus, johon kuuluvat hiilijalanjäljen lisäksi myös muun muassa vedenkäyttövaikutukset sekä luonnon monimuotoisuuskysymykset.

Suomalaisten olisi mahdollista pienentää ruokavalioidensa ilmastovaikutuksia eli hiilijalanjälkeä jopa 30–40 prosentilla, todetaan vuonna 2019 julkaistussa RuokaMinimi-tutkimuksessa. Tähän riittäisi jo se, että alkaisimme syödä nykyisten suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan eli korkeintaan puoli kiloa lihaa viikossa ja puoli kiloa kasviksia päivässä.

Ei jyrkkää jakoa lihansyöjiin ja vegaaneihin

Ruoka-aineista punainen liha on ympäristövaikutuksiltaan kuormittavin. Ruoan ilmastovaikutukset vähenevät, kun lihan määrä ruokavalioissa korvautuu siipikarjalla, kalalla tai palkokasveilla. Esimerkiksi lihan korvaaminen kalalla vähentäisi ruoan ilmastovaikutuksia 30 prosentilla nykyiseen ruokavalioomme verrattuna.

Lihan suosio on kuitenkin yhä vankka. Kaksi kolmasosaa tutkimukseen osallistuneista valitsee lihaa lautaselleen kahtena päivänä kolmesta. Suomalaiset saavat huomattavan määrän energiastaan myös maitotuotteista ja viljoista.

Sekä ympäristö että terveys hyötyisivät, jos suomalaiset siirtyisivät ruokatottumuksissaan planetaarisen ruokavalion suuntaan. Lue lisää, mikä on planetaarinen ruokavalio >

Kansainväliseen tutkimusnäyttöön pohjautuva ruokavalio sisältää nykysuosituksiakin enemmän kasviksia. Ruokavaliomalli koostettiin ensin ravitsemuksellisin perustein, ja ympäristövaikutukset arvioitiin mallintamalla.

”Suurella osalla on ruokavalinnoissaan jo useampi ihan järkevä valinta.”

Erkkolan ja Nevalaisen ryhmän tutkimustyössä lähdettiin liikkeelle siitä, millaisilla proteiininlähteillä lihaa korvataan.

Vaikka suomalaiset syövät yhä paljon lihaa, he eivät LoCard-tutkimusaineiston perusteella näytä jakautuneen jyrkästi lihansyöjiin ja vegaaneihin.

”Julkisuudessa esiintyvät mielikuvat, joissa on lihansyöjämies vastaan vegehippi Kalliosta, eivät ole tämän aineiston perusteella paikkansapitäviä”, Erkkola sanoo.

Yli kaksi kolmasosaa tutkimukseen osallistuneista näyttäisi olevan jotakin siltä väliltä.

”Siltä väliltä” on vaihe, jossa tapahtuvat ilmaston kannalta tärkeät vähittäiset liikahdukset, pienet muutokset tottumuksissa.

”Jokainen askel on oikeasti tärkeä. Suuri osaa tekee jo useampia ihan järkeviä ruokavalintoja. Siitä voi sitten laajentaa”, Erkkola sanoo.

Jokaisen ikäryhmän tekoja tarvitaan

Siirtymä punaisesta lihasta suoraan kasvispohjaisiin vaihtoehtoihin tuntuu monen mielestä liian radikaalilta. Tyypillisesti muutos näyttäisi kulkevan broilerituotteiden ja kalan kautta.

Reitti on eri-ikäisillä erilainen. Nevalainen kertoo, että siinä missä nuoret ovat ennakkoluulottomimpia kasvipohjaisten vaihtoehtojen suhteen, iäkkäät näyttävät nuoria paremmin löytävän kalan ruokavalioonsa. Sekin on merkittävää. Tutkijoiden mukaan tulisikin osoittaa arvostusta iäkkäille, jotka ovat saattaneet koko ikänsä palstaviljellä ja kalastaa – eli syödä ilmastoystävällisesti tiedostamatta sitä sen kummemmin.

Lue: Sirkka on syönyt ilmastoystävällistä ruokaa yli 80 vuotta >

Erkkola toteaa, että nuori sukupolvi tekee ruokavalintansa tiedostavammin. Koulutuksella on selvästi merkitystä.

”Kestävyysasioista puhutaan jo peruskoulussa. Uskon, että nuoret kasvavat ajattelemaan eri lailla. Laitan toivoni heihin, mutta jokaisen ikäryhmän tekoja tarvitaan.”

Tutkijoiden mukaan ruokavalintojen muuttaminen näyttää olevan kaikkein vaikeinta elämänkaaren murrosvaiheissa, kuten ruuhkaisessa pikkulapsiarjessa. Kun aika ja voimat ovat rajalliset, ruokaympäristön olisi hyvä tulla vastaan ja tarjota vastuullisia, helppoja ja kohtuuhintaisia ratkaisuja.

Suuri merkitys on myös sillä, mitä kaupat korostavat tarjonnassaan ja viestinnässään.

Muutoksessa tarvitaan myös ylätason toimia. On tärkeää, että esimerkiksi elintarviketeollisuudessa, työpaikka- ja kouluruokaloissa, varhaiskasvatuksessa sekä armeijassa näytetään suuntaa ja hälvennetään kasvispainotteiselta ruoalta erityisruokavalion leimaa. Tutkijat toteavat, että suuri merkitys on myös sillä, mitä kaupat korostavat tarjonnassaan ja viestinnässään.

Kauppa tiedostaa roolinsa muutoksessa

S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa kertoo, että kauppa tiedostaa merkittävän roolinsa. S-ryhmässä pyrkimys planetaarisen ruokavalion edistämiseen on osa laajaa vastuullisuusohjelmaa, kestävän kuluttamisen teemaa.

”Kun planeetan rajat tulevat vastaan, asiat on mietittävä toisin. Tavoitteemme on, että ruokaostokset olisivat 65-prosenttisesti kasvipohjaisia vuonna 2030”, hän kertoo.

Ruokavalinnat ovat hyvin henkilökohtaisia. Muutos ei synny pakottamalla, vaan siihen on rohkaistava positiivisuuden kautta. Kauppa voi kertoa vaihtoehdoista ja tarjota vinkkejä. Osansa on niin hyllyreunamerkinnöillä, sertifioiduilla tuotteilla kuin erilaisilla kampanjoilla, joista kotimaisen kalan arvoa nostava Suomu nousuun -kampanja on hyvä esimerkki.

S-ryhmässä kuluttajan apuvälineitä ovat myös Omat ostot -sovelluksen laskurit, joiden avulla älypuhelimesta voi seurata ostoksiensa hiilijalanjälkeä tai kotimaisuusastetta. Kokeile Omat ostot -palvelua >

Yhteishyvä tuottaa ilmastoystävällisiä reseptejä, jotka auttavat ruokavalion haltuun otossa.

Syömättä jäänyt ruoka merkitsee turhia ilmastovaikutuksia.

Elomaa muistuttaa, että ilmastoystävällinen ruokavalio on itse asiassa ”vanhaa uutta”.

”Vielä omassa lapsuudessani 1970-luvulla liha oli yleensä viikonloppu- tai juhlaruokaa. Ruoka oli myös arvokasta. Sitä ei todellakaan heitetty pois”, hän kertoo.

Samaa ajattelua tarvitaan myös nykyisessä hävikin torjunnassa, sillä kaikki syömättä jäänyt ruoka merkitsee turhia ilmastovaikutuksia.

Tulotaso ei vaikuta valintoihin

Tunne siitä, että omilla valinnoilla on mahdollista vaikuttaa, voi tutkijoiden mukaan lisätä pystyvyyden kokemusta ja vähentää ilmastoahdistusta.

Tulotaso ei määritä ihmisen muutoshalukkuutta. LoCard-tutkimuksen mukaan vastuullinen syöminen kiinnostaa, vaikka tulot olisivat pienet.

”Korkeampi tulotaso ei näytä olevan merkittävä selittäjä kestävämmille valinnoille. Pikemminkin päinvastoin”, Jaakko Nevalainen kertoo.

Tutkimusaineiston perusteella etenkin kasvisvaihtoehdoista kiinnostuneet asiakkaat osaavat löytää kukkarolleen sopivat vaihtoehdot, olivatpa ne sitten trendikkäitä uutuustuotteita tai tavallisia papuja ja linssejä. Kalaa suosivat taas näyttäisivät usein olevan valmiita satsaamaan kalliimpiinkin tuotteisiin.

Tarvitaan sekä-että-ajattelua

Muutos kohti ilmastoystävällistä syömistä ei siis edellytä absoluuttisia joko-tai-valintoja, vaan sekä-että-ajattelua. Ratkaisevia ovat päivittäiset tai viikoittaiset valinnat, jotka jäävät pysyviksi.

”Pieniä tekoja arvostava ilmapiiri voisi johtaa siihen, että useampi tekisi niitä”, Nevalainen sanoo.

”Nettovaikutus voisi olla kokonaisuutena suuri, kun isot massat lähtevät liikkeelle.”

Lähteet: Luonnonvarakeskus; Kaltiala, Ulla: ”Planetaarinen ruokavalio on suosituksia tiukempi.” Itä-Suomen yliopisto 29.10.2020; Kuusipalo, Heli ym.: ”Planetaarinen ruokavalio edistää maapallon ja ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.” Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 2021/9; Saarinen, Merja ym.:”Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät: RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti.” Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47.

Planetaarinen ruokavalio

  • Planetaarinen ruokavalio on tiedeperustainen ehdotus maailmanlaajuiseksi ruokavalion malliksi. Se on nykyisiä suomalaisia ravitsemussuosituksia kasvisvoittoisempi. Päämääränä on terveellisempi ruokavalio, kestävämpi ruoantuotanto sekä hävikin minimointi.

  • Planetaarisessa lautasmallissa puolet lautasesta täytetään erilaisin kasviksin tai hedelmin, noin neljännes kokojyväviljalla.

  • Punaista lihaa on planetaarisella lautasella vain noin kerran viikossa, kanaa tai kalaa pari kertaa viikossa. Muulloin liha korvataan kasviproteiineilla, kuten esimerkiksi pavuilla, linsseillä, herneillä, pähkinöillä ja sieme-nillä.

  • Kananmunia nautitaan pari kertaa viikossa, maitotuotteita noin 250 grammaa päivässä. Rasvoina suositaan kasviöljyjä.

  • Lisättyä sokeria ja puhdistettuja viljoja on lautasella vain niukasti.

  • Laajaan tutkimusnäyttöön perustuvaa ruokavaliota sovelletaan kunkin maan ruokaympäristöön ja ravitsemushaasteisiin sopivaksi. Lähtökohtaisesti planetaarinen ruokavalio on suunniteltu terveille aikuisille ja yli 2-vuotiaille lapsille.

  • On arvioitu, että planetaarisen ruokavalion noudattaminen voisi vähentää suomalaisten ennenaikaista kuolleisuutta noin neljänneksellä vuoteen 2030 mennessä.

Yhteishyvä tuottaa ilmastoystävällisiä reseptejä, jotka löytyvät osoitteesta: yhteishyva.fi/ilmastoystavallinen

Näin syöt planetaarisesti suomalaisittain

  • Suosi kotimaisia vihanneksia, hedelmiä, marjoja ja juureksia. Täytä kasviksilla lautasmallista puolet.

  • Hyödynnä satokausiajattelua. Silloin kasvikset ovat parhaimmillaan ja edullisimmillaan. Ota talteen lähiruoka. Marjasta, sienestä ja säilö puutarhan antia.

  • Vaihda lihan tilalle useana päivänä viikossa kotimaisia palkokasveja tai kasvipohjaisia lihankorvikkeita. Syö punaista lihaa mieluiten vain kerran viikossa, pienehkön pihvin verran. Käytä lihaa enemmänkin mausteena kuin pääraaka-aineena.

  • Kun syöt lihaa, suosi kotimaista ja vastuullisesti tuotettua.

  • Nauti usein kotimaisesta kalasta. Kalasta itse tai hyödynnä kauppojen sesonkikaloja.

  • Nauti päivittäin korkeintaan pari kolme desiä suomalaisia maitotuotteita. Ne voi myös korvata täydennetyillä kasvipohjaisilla tuotteilla.

  • Suosi ruoanvalmistuksessa kotimaisia kasviöljyjä.

  • Valitse kotimaisia täysjyväviljoja puhdistettujen viljojen sijaan. Esimerkiksi ruis ja kaura ovat oivallisia valintoja.

Lue lisää aiheesta