Tiesitkö? Suosittu vaatebrändi sai alkunsa tragediasta

Nepalin pääkaupunki Kathmandu sijaitsee laaksossa. Taloja on vieri vieressä, ja ilma on usein niin saasteista, että aurinko piilottelee pitkiä aikoja savuverhon takana. Monelle kaupungissa vierailevalle tulee likaisen ilman takia nuha, niin suomalaiselle Mirjam Sokallekin. Hän käy Kathmandussa vähintään kerran vuodessa kouluttamassa naisia, jotka valmistavat koruja hänen perustamalleen vaatemerkki Kaikolle.

Kathmandulaisia asuu laakson lisäksi myös mäkien rinteille rakennetuissa hökkeleissä. Sokka pääsi kyläilemään niistä yhdessä viime vuoden maaliskuussa. Rakennuksessa asuu yksi Kaikolle koruja valmistavista naisista.

Perheen koti on rakennettu peltilevyistä, ja siellä asuu kolme aikuista sekä yksi lapsi. Se palvelee myös pienenä seurakuntasalina. Mutta vaikka koti on vaatimaton, vieraat otettiin vastaan lämpimästi.

”Tulen aina Nepalista kotiin monta opetusta rikkaampana – olen oppinut yhteisön ja perheen tärkeydestä”, Mirjam Sokka kertoo.

Suomalaisyrityksen korut ovat tärkeä tulonlähde nepalilaisille naisille.

”Nepalissa miehet usein tienaavat rahat. Naisten täytyy pyytää miehiltä lupa, jos he haluavat ostaa jotain. Omien rahojen tienaamisella on naisille tosi suuri merkitys.”

Oivallus väristä sai merkin lentoon

Kaikolla ei ole omaa kivijalkamyymälää. Verkkokaupan lisäksi sen tuotteita myy esimerkiksi Sokos. Merkin ydintä ovat kuviot ja kuosit. Yksiväriset vaatteet taas ovat myyntitilastojen tähtiä.

Kaikon tarina alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa, jossa Mirjam Sokka opiskeli kahdeksan vuotta sitten kansainvälistä liiketaloutta.

Projektijohtamisen kurssilla vuonna 2017 Sokka sai ajatuksen. Kun opiskelijakaverit tekivät projekteja yrityksille, hän halusi keskittyä oman kuvitteellisen yrityksensä suunnitteluun.

Neljä vuotta aiemmin Bangladeshissa oli romahtanut Rana Plazan vaatetehdas ja yli 1 100 työntekijää oli kuollut. Tragedia oli jättänyt Sokkaan jäljen, ja nyt hän sai vision sosiaalisesti vastuullisesta vaatemerkistä, joka lahjoittaisi osan voitoista naisten kouluttamiseen kehittyvissä maissa.

Tehtaissa työskentelevät naiset pystyisivätkin työllistämään itse itsensä – omissa yrityksissään. Koulun lopputyö jäi sitten tekemättä, kun Sokka pisti yrityksen pystyyn opintolainalla.

Yllättäen Kaiko lähti saman tien lentoon. Kotimaisten lastenvaatteiden kysyntä oli kova. Kaupaksi kävivät esimerkiksi Gugguun, Metsolan, Papun ja Mainion vaatteet. Sokka lähti juuri aloittamansa vaatemerkin kanssa Lapsimessuille huhtikuussa 2017.

”Meidän ensimmäinen mallistomme oli kokonaan musta. Se kiinnitti äitien huomion. Vaatteet vietiin käsistä”, Sokka muistelee.

Korona kuitenkin sammutti lastenvaatteiden buumin.

”Alun nopean kasvun myötä palkkasin paljon lisää henkilökuntaa, sitten kasvu pysähtyi. Täytyi pitää yt:t ja antaa potkut puolelle henkilökunnasta. Se oli ihan hirveätä. Mutta se oli ainoa keino selvitä kriisivuosien yli.”

Kaiko oli konkurssin partaalla vuonna 2022. Mutta se selvisi.

Nyt yli 90 prosenttia Kaikon 3,5 miljoonan liikevaihdosta tulee naistenvaatteista. Viimeiset neljä vuotta Kaikon liikevaihto on junnannut paikoillaan, mutta nyt Sokka haaveilee viennistä. Vaatteita viedään jo Saksaan, tosin vienti on vielä pientä.

Sen sijaan Sokan tavoite nepalilaisten naisten auttamisesta on toteutunut. Kahdeksan vuoden aikana Kaiko on kerännyt 110 000 euroa naisten kouluttamiseen Nepalissa. Monissa pienissä vuoristokylissä on perustettu Naisten Pankin ja Kaikon tuella osuuskuntia, jotka kannustavat ja kouluttavat naisia ryhtymään yrittäjiksi ja työllistämään muita naisia. Sadat naiset ovat saaneet Kaikon avulla koulutusta.

Vaatekauppa lähti kiertueelle

Sokalla on kolme lasta, ja yrittäjä on juuri palannut lyhyeltä äitiysvapaalta. Yksi lapsista kulki mukana töissä, jopa työhaastatteluissa. Lapset ovat toimineet myös malleina Kaikon mainoskuvissa.

Miten kiireinen yrittäjä palkitsee itseään?

”Osaan ostaa itselleni vaatteita, mennä hotelliin yöksi tai saunaan ja uimaan itsekseni. Osaan ottaa aikaa itselleni, ja se on tärkein itseni palkitseminen. Ja silloin ihana mieheni hoitaa lapset.”

Sokka ei ole enää Kaikon toimitusjohtaja vaan visiojohtaja. Hän keksi tittelin itse itselleen. Hän kertoo rakastavansa ongelmien ratkomista – epätavallisilla tavoilla.

Esimerkiksi pandemian alettua tarvittiin Sokan epätavallista ajattelua. Leijonanosa Kaikon liikevaihdosta oli tullut tapahtumista, jotka koronan vuoksi peruttiin. Silloin Sokka pani merkille ruokaa myyvät pakettiautot ja mietti, voisiko samaa ideaa käyttää myös vaatteiden myynnissä.

Niin Kaikolle ostettiin pakettiauto, joka teipattiin yrityksen vaatteista tutulla kuosilla. Pakettiautolla ajettiin ympäri Suomea, ja yksistään kesän 2020 aikana vaatteita myytiin sen avulla yli 300 000 eurolla.

”Neljän kesän jälkeen huutokauppasimme pakettiauton.”

Sokka sanoo, että Kaiko on hyvän mielen yritys ja brändi, joka aikoo seuraavaksi laajentaa todella suuriin, 3XL-kokoisiin vaatteisiin – ja Saksaan.

”Olen aika kunnianhimoinen luonne, joten haaveilen kansainvälisestä Kaikosta. Isäni on hollantilainen, ja olen aina ajatellut, että koko maailma on avoinna.”