Miten komposti toimii?

Kompostissa työn tekevät pieneliöt ja lierot. Eloperäiset aineet lahoavat kompostissa pieneliöiden, eli erilaisten bakteerien, sädesienten ja sienten toiminnan tuloksena. Orgaanista ainesta hajottaessaan pieneliöt tuottavat lämpöä, joka tappaa siemenet ja kasvitaudit. Lierot muuttavat jätteen mullaksi syömällä.

Pieneliöt tarvitsevat sopivat olosuhteet voidakseen toimia. Kompostissa pitää olla happea, kosteutta ja ravinteita. Typpi on tärkeä ravinne, sillä se on lahottajien rakennusaine, hiili taas tärkeä energianlähde. Hiilen ja typen suhteen pitää olla sopiva, jotta jäte maatuu.

Kompostorin tulee olla lämpöeristetty ja jätettä on lisättävä vähintään kerran viikossa, jotta maatuminen ei pysähdy talvella.

Pieneliöiden hajotustoiminnan tuloksena kompostin lämpötila nousee, eli komposti palaa. Kerralla kasatun kompostin lämpeneminen alkaa muutamassa päivässä.

Lämpötila voi nousta jopa 80 asteeseen, mutta 60–65 astetta on riittävä. Palamislämpö laskee, kun seosaineen määrää kasvatetaan. Lämpötila pysyy korkeana joitakin viikkoja, kunnes alkaa kuukausiakin kestävä jäähtymis- ja kyspsymisvaihe.

Kompostin koko, rakenne ja raaka-aineet vaikuttavat eri vaiheiden pituuteen. Lämpökompostorissa palamista tapahtuu lähes koko ajan, koska uutta jätettä lisätään säännöllisesti. Myös lämpökompostorissa voi olla kompostilieroja, jotka viimeistelevät hajotustyön sitten, kun kuumin vaihe on ohitettu.

• Runsastyppisiä aineksia: Keittiöjätteet, tuoreet puutarhajätteet, ruoho ja lanta ovat runsastyppisiä, nopeasti hajoavia aineksia. Niiden hajoamista hidastetaan vähätyppisillä aineksilla.
• Vähätyppisiä aineksia: Vähätyppisiä ovat muun muassa oksahake, neulaskarike, kuivat lehdet ja heinä, olki ja turve eli seosaineina käytetyt ainekset

Kotitaloudesta tuleva biojäte on yleensä märkää. Seosaine kuivaa sitä ja auttaa jätettä maatumaan mätänemisen sijaan. Jätekerrosten välissä se parantaa kompostin ilmavuutta ja sitoo hajoamisessa vapautuvaa typpeä. Seosaine myös edistää lahoamista, ehkäisee hajun muodostumista ja pitää kärpäset poissa. Jätetsangollisen peittoon tarvitaan kolmisen litraa seosainetta.

Hyviä seosaineita:

• lehti- ja neulaskarike
• risu- ja oksahake
• kutterinlastu
• kuorirouhe ja liiterinpohja
• olkisilppu ja kuiva heinä
• turve
• vanha komposti- ja haravointijäte

Lisäksi saatavilla on ravinteita, mineraaleja ja hivenaineista sisältäviä valmisteita, jotka parantavat huonosti maatuvan jätteen lahoamista. Puutarhajätteen lahoamista voi edistää myös sekoittamalla siihen typpipitoista lannoitetta. Talousjätteessä typpeä on yleensä riittämiin.

Kompostia käytetään 0,5–1 kuutiometriä 100 neliölle. Käytännössä tämä merkitsee noin viiden sentin paksuista kerrosta. Kompostin väkevyys ja maan kasvukunto vaikuttavat levitysmäärään. Paljon ruokajätettä tai vihreää kasvustoa sisältänyt komposti on väkevämpää kuin paljon kuivia lehtiä, oksasilppua tai talouspaperia sisältänyt komposti.

Komposti ei kuitenkaan riitä yksinään lannoitteeksi, koska siinä on vain niukasti typpeä. Täydennykseksi käyvät puutarhan yleislannokset, paitsi perunalle, jolle on oma vähätyppinen lannoitteensa.

Puolikypsä komposti 4–6 kk

• 4–6 kuukauden ikäinen komposti on puolikypsää, eikä sovi kylvö- tai taimimullaksi eikä herkille kasveille.
• Puolikypsän kompostin voi levittää myöhään syksyllä tai sitä voi käyttää maanpinnan katteena keväällä.

Kypsä komposti 8 kk

• Kypsä komposti on yli 8 kuukauden ikäistä.
• Kypsä komposti on ennen kaikkea maanparannusaine, mutta se toimii myös ravinnevarastona.
• Kypsä komposti levitetään ja sekoitetaan maahan keväällä, kuten muutkin lannoitteet.