Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Kun lapsi sairastuu – ohjeet ja vinkit

Teksti:
Marita Kokko
Asiantuntija:
Yleislääkäri Päivi Sormunen, Diacor, lastentarhanopettaja ja lastenkirjailija Kerttu Ruuska
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 22.10.2018
|
Muokattu: 31.8.2020
Nuhakuume ja vatsatauti leviävät kulovalkean tavoin ja sotkevat päiväkodin arkea. Mutta milloin lapsen kanssa on syytä jäädä kotiin? Tässä faktaa päiväkoti-ikäisten yleisimmistä sairauksista, niiden hoidosta ja ehkäisystä.

"Hengitysteiden virusinfektiot eivät ole yleensä vaarallisia, mutta ne aiheuttavat paljon sairastelua. Päiväkotilapsilla on keskimäärin 6–10 hengitystieinfektiota vuodessa. Kaikkein pienimmillä on eniten sairaspäiviä, ja heillä hengitysteiden virusinfektioihin liittyy usein myös välikorvatulehduksia", kuvaa yleislääkäri Päivi Sormunen Diacorista.

Myös korvatulehduksia aiheuttavat bakteerit tarttuvat ihmisestä toiseen, mutta ne johtavat tulehdukseen useimmiten vain silloin, kun tartunnan saaneella on jo valmiiksi hengitysteiden limaisuutta virusinfektion takia.

Myös noroviruksen aiheuttamat vatsataudit, silmätulehdukset ja märkärupi ovat yleisiä riesoja päiväkodissa. Loiset, erityisesti kihomadot ja täit, leviävät nekin lapsiryhmissä helposti.

Kosketus tartuttaa

Virusinfektiot tarttuvat yleensä kosketuksesta. Virus kulkeutuu ensin sairaan suusta, nenästä tai eritteistä käsiin ja käsistä toiseen lapseen tai ympäristöön, esimerkiksi leluihin tai ovenkahvoihin. Terve lapsi saa viruksen esimerkiksi lelusta ensin käsiin ja käsien kautta suuhun tai nenään. Päiväkodit pesevät leluja ja roolivaatteita säännöllisesti, mutta esimerkiksi legojen pesu jokaisen leikkijän jäljiltä ei ole edes teoriassa mahdollista.

Virusta sisältäviä pisaroita leviää myös hengitysilmaan sairaan aivastellessa tai yskiessä. Pisaratartunta vaatii yleensä lähikontaktin, mutta niin sanotun aerosolitartunnan voi saada vaikka oleskelisi etäällä samassa huoneessa taudinaiheuttajaa erittävän henkilön kanssa.  Yskiminen paperinenäliinaan tai hihaan vähentää pisaratartuntoja.

Tartuntariski suurin taudin alussa

Tavallisimpien virusten itämisaika eli aika tartunnan saamisesta oireiden puhkeamiseen on yhdestä kolmeen vuorokautta. Vaihtelu on suurta, sillä esimerkiksi noroviruksen itämisaika on 12–36 tuntia ja vesirokkoviruksen 10–21 vuorokautta.

"Virustartunnan saanut alkaa usein tartuttaa muita jo ennen varsinaisten oireiden puhkeamista. Useimmiten tartuntariski on suurimmillaan taudin alussa, jolloin virusta erittyy eniten. Joskus virusta voi erittyä pitkään vielä oireiden hävittyä. Esimerkiksi vatsatautia aiheuttavaa norovirusta saattaa erittyä ulosteisiin jopa useita viikkoja. Jotkut virukset voivat säilyä päiväkausia myös esineiden pinnoilla", Sormunen tarkentaa.

Märkärupea aiheuttavat bakteerit leviävät tehokkaasti kosketuksen välityksellä.  Täit tarttuvat lähikontaktin lisäksi myös myssystä myssyyn hattuhyllyllä.

"Täiden leviämisen estämiseksi päähinettä tulisi säilyttää lapsen oman haalarin tai takin hihassa eikä esimerkiksi yhteisellä hattuhyllyllä", Sormunen neuvoo.

Lämmintä vettä ja saippuaa

Sormunen sekä helsinkiläinen lastentarhanopettaja ja lastenkirjailija Kerttu Ruuska korostavat, että käsienpesu tulee opettaa mahdollisimman pienille lapsille, koska suurin osa taudeista tarttuu käsien kautta. Ruuskan mukaan moni lapsi vain huljuttelee käsiään vedessä, joten opastusta tarvitaan.

 "Kädet on pestävä lämpimällä vedellä ja saippualla aina wc-käynnin ja niistämisen jälkeen sekä aina ennen ruokailua niin kotona kuin päiväkodissakin. Lisäksi lapsille kannattaa opettaa, että nenään, suuhun ja silmiin kosketaan vain puhtain käsin", Sormunen neuvoo.

Päiväkodissa tulisi olla riittävästi käsienpesualtaita, ja käsien kuivaamiseen pitäisi käyttää kertakäyttöpyyhkeitä. Lapselle voi opettaa myös, että vesihanan kannattaa sulkea käsipesun jälkeen kertakäyttöpyyhkeellä.

Samalla on hyvä muistaa, että vanhempien ja päiväkodin työntekijöiden oma käsihygienia on yhtä tärkeää.

Monitoiminen ksylitoli

Ksylitolivalmisteiden säännöllinen käyttö vähentää paitsi kariesta myös korvatulehduksia.

"Influenssarokote on syytä antaa lapsillekin vuosittain. Myös vesirokkorokote kannattaa hankkia, vaikka se ei valitettavasti sisälly yleiseen rokotusohjelmaan", Sormunen listaa.

Vanhempien on syytä välttää tupakoimista kotona, koska sisätupakointi voi jopa kaksinkertaistaa perheen lasten hengitystieinfektioiden määrän.

Myös päiväkodin lapsiryhmän koko vaikuttaa sairasteluun: pienissä hoitoryhmissä infektioita on vähemmän, koska kontaktien määrä on vähäisempi.

Lapsi hyötyy influenssa- ja vesirokkorokotteesta.

Lapsen olo ratkaisee

Ruuska toivoo vanhempien seuraavan lasten vointia tarkasti.

"Monesti vanhemmat ajattelevat, että kuumeeton lapsi voi mennä päiväkotiin, vaikka lapsen nenä vuotaisi vihreää limaa ja hengitys olisi vaivalloista. On hyvä muistaa, että kuumeetonkin lapsi saattaa voida huonosti. Varsinkaan pieni, alle kolmevuotias lapsi ei osaa kertoa huonosta olostaan. Hän on itkuinen, kärttyinen ja haluaa koko ajan syliin. Ruoka ei maistu eikä uni tule", Ruuska kuvaa.

Sairas lapsi saattaa Ruuskan mukaan olla virkeä kotona, mutta asia on toinen päiväkodissa, jossa kontaktien ja äänten määrä on suurempi kuin kotioloissa. Ruuska kehottaakin vanhempia asettumaan lapsen asemaan ja miettimään, jaksaisivatko nämä itse lähteä samassa kunnossa liikkeelle.

"Puolikuntoista lasta ei kannata tuoda hoitoon, sillä silloin lapsi jaksaa ryhmässä ehkä päivän ja on sen jälkeen taas kipeänä. Mitä aiemmin lapsi jää flunssaisena kotiin, sen lyhyemmäksi sairasteluaika jää."

Sisaruksetkin tartuttavat

Sairauksien leviämisvaara on aina pidettävä mielessä. Usein vanhemmat tuovat päiväkotiin esimerkiksi vatsatautiin sairastuneen sisaruksen, vaikka tämäkin levittää tautia.

"Monissa päiväkodeissa ollaan tiukkoja. Jos joku perheestä on vatsataudissa, ei yksikään perheen lapsista voi tulla päiväkotiin. Myös silmätulehdus leviää kuin kulovalkea. Näissä tapauksissa on tärkeää kuunnella ja noudattaa lääkärin ohjeita."

Ruuska ymmärtää vanhempien työpaineet, ja siksi hänestä tuntuu välillä pahalta soittaa kesken työpäivän. Vaikka töistä olisi vaikeaa olla pois, on sairaan lapsen paikka silti aina kotona.

Keskinäistä luottamusta

Lastentarhanopettaja toivoo, että lasten vanhempien luottavat päiväkodin henkilökuntaan.

"Vanhempien tulee kertoa rehellisesti, mikä lapsella on. Esimerkiksi parvorokko on raskaana oleville vaarallinen tauti. Päivähoidon piirissä on paljon perheitä ja työntekijöitä, jotka odottavat perheenlisäystä ja sairaus voi olla hengenvaarallinen sikiölle. Siksi on hyvä selvittää, mistä rokosta on kyse", hän perustelee.

Myös lapset kaipaavat tietoa taudeista ja tartunnoista. Mikä olisi paras tapa puhua lapselle ilman, että lietsoo turhaa pelkoa?

"Lapselle kannattaa puhua totuudenmukaisesti ja rauhallisesti. Hänelle voi kertoa, että mikään yleisimmistä taudeista ei ole vaarallinen, mutta on mukavampaa olla terveenä, ja siksi tartuntoja kannattaa yrittää estää. Tartuntojen välttäminen ei koskaan onnistu täydellisesti ja jokainen sairastuu joskus. Kenenkään ei tulisi ajatella, että sairastuminen olisi omaa syytä. Jokainen vanhempi tuntee oman lapsensa parhaiten ja löytää varmasti oikean tavan keskustella asiasta", Sormunen neuvoo.

Aiheesta jutellaan lasten kanssa myös päiväkodissa.

"Totta kai keskusteluissa käytetään lapsisuodatinta, mutta varsinkin 3–6-vuotiaille voi puhua yllättävän avoimesti. Nykyisin on paljon kirjoja, joiden ansiosta lapsi pystyy samaistumaan tilanteeseen. Lapsilla itselläkin on kokemusta sairastelusta, eikä heitä tarvitse juurikaan avittaa keskustelun alkuun", Ruuska tietää.

Tyypillisimmät lastentaudit

Flunssa eli tavallinen hengitysteiden virusinfektio

  • Oireet: nuha, yskä, kurkkukipu, aivastelu, joskus myös kuume
  • Aiheuttajat: hengitystieinfektiovirukset
  • Tartunta: kosketus- tai pisaratartunta
  • Ehkäisy: hyvä käsihygienia
  • Hoito: oireenmukainen
  • Milloin päiväkotiin: kuumeettomana, voinnin mukaan

Influenssa

  • Oireet: korkea kuume, lihassäryt, hakkaava yskä, usein myös nuhaa ja kurkkukipua
  • Aiheuttajat: influenssavirus A ja B
  • Tartunta: kosketus- tai pisaratartunta
  • Ehkäisy: rokote, hyvä käsihygienia
  • Hoito: kuumelääkitys, nesteytyksestä huolehtiminen
  • Milloin päiväkotiin: kuumeettomana, voinnin mukaan

Norovirusinfektio

  • Oireet: oksentelu ja ripuli, lievä kuume
  • Aiheuttaja: norovirus
  • Tartunta: kosketustartunta
  • Ehkäisy: hyvä käsihygienia
  • Hoito: riittävästi juotavaa (huomaa, että kylmä neste pieninä määrinä pysyy oksentavan lapsen sisällä parhaiten), tavallista ruokaa heti, kun lapsi pysyy syömään, probiootteja (esimerkiksi maitohappobakteereja)
  • Milloin päiväkotiin: kahden vuorokauden oireettoman jakson jälkeen

Silmätulehdus

  • Oireet: silmien punoitus ja rähmiminen
  • Aiheuttajat: viruksia ja bakteereita
  • Tartunta: kosketustartunta
  • Ehkäisy: hyvä käsihygienia
  • Hoito: silmien puhdistus ja silmätipat
  • Milloin päiväkotiin: voinnin mukaan, kun hoito on aloitettu

Märkärupi

  • Oireet: märkivä tulehdus iholla
  • Aiheuttajat: stafylokokki- ja streptokokkibakteerit
  • Tartunta: kosketustartunta
  • Ehkäisy: hyvä käsihygienia
  • Hoito: mikrobilääkkeet paikallisesti tai suun kautta
  • Milloin päiväkotiin: 48 tuntia paikallishoidon tai 24 tuntia suun kautta annettavan lääkehoidon aloittamisen jälkeen.

Vesirokko

  • Oireet: vesirakkulat iholla, kuume
  • Aiheuttajat: vesirokkovirus
  • Tartunta: aerosolitartunta
  • Ehkäisy: rokote (Ei sisälly Suomessa yleiseen rokotusohjelmaan, hankitaan itse lääkärin reseptillä.)
  • Hoito: oireenmukainen, joissakin tapauksissa asikloviirilääkitys
  • Milloin päiväkotiin: kun rakkulat ovat kuivuneet, yleensä 5–6 vuorokautta ihottuman puhkeamisesta

Täit

  • Oireet: hiuspohjan kutina ja punoittavat näppylät
  • Ehkäisy: oman päähineen säilytys erillään muista päähineistä
  • Tartunta: lähikosketus, tarttuu myös päähineiden välityksellä
  • Hoito: täisampoo, joskus sisäinen lääkitys
  • Milloin päiväkotiin: hoidon jälkeen

Lisää aiheesta