Tekemällä testamentin voi esimerkiksi turvata avopuolison talouden. Joissakin tapauksissa sillä voi saada myös etuja perintöverotuksessa. Rintaperillisillä, eli vainajan lapsilla tai aiemmin kuolleiden lasten jälkeläisillä, on kuitenkin testamentista huolimatta oikeus lakiosaansa, joka on puolet lakimääräisestä perintöosuudesta.
Esimerkiksi ainoa lapsi, joka ainoana lakimääräisenä perillisenä olisi saanut koko perittävän jäämistön, on oikeutettu saamaan puolet kyseisestä jäämistöstä, vaikka testamentissa olisi määrätty toisin. Lakiosaoikeus koskee vain rintaperillisiä.
Jos testamenttia ei ole tehty ja lakimääräisiä perillisiä ei ole, jäämistö menee valtiolle. Tämän vuoksi henkilöt, joilla ei ole lakimääräisiä perillisiä, haluavat usein määrätä omaisuudestaan testamentilla.
Testamentti on tehtävä kirjallisesti
Testamentin voi tehdä jokainen 18 vuotta täyttänyt, joka ymmärtää testamentin merkityksen. Jo 15 vuotta täyttänyt voi kuitenkin määrätä omalla työllään ansaittujen varojen kohtalosta.
Testamentin on oltava kirjallinen ja perustuttava tekijänsä vapaaseen tahtoon. Kahden esteettömän todistajan on oltava paikalla ja allekirjoitettava testamenttiasiakirja yhdessä testamentin tekijän kanssa.
Testamentin todistajaksi eivät kelpaa:
- alle 15-vuotias tai psyykkiseltä tilaltaan todistajaksi kelpaamaton henkilö
- testamentintekijään suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevat sukulaiset, kuten lapset, lapsenlapset, vanhemmat tai isovanhemmat, tai testamentintekijään ylenevässä tai alenevassa lankoussuhteessa oleva henkilö
- testamentintekijän puoliso
- testamentintekijän veli tai sisar tai näiden puoliso
- testamentintekijän ottovanhempi tai ottolapsi.
Todistajien on tiedettävä, että kyseessä on testamentti. Sisältöä ei heille tarvitse kertoa.
Säilytä testamentin alkuperäiskappale esimerkiksi tallelokerossa tai muussa pankin säilytyspalvelussa. Kerro säilytyspaikasta myös omaisille.