1200 euron säästö! Näin Maarit pienentää ruokakulujaan

Alkuvuodesta 2024 Maarit Rantaniityn, 42, työt loppuivat. Nettotulot putosivat tuhannella eurolla.

Maarit oli saanut kuulla jo edeltävänä kesänä, ettei hänellä ole puolen vuoden päästä töitä. Hän oli juuri ostanut uuden kodin ja aloittanut remontin.

Maarit oli kunnalla töissä sairausloman sijaisena, mutta työsuhdetta oli jatkettu määräaikaisella sopimuksella. Vaikka sen päättyminen oli tiedossa, Maarit oli elätellyt toivetta työsuhteen jatkumisesta.

Kesän ja syksyn Maarit teki remonttia ja maksoi asuntolainasta pelkkiä korkoja. Lainanlyhennykset alkoivat juosta vähän sen jälkeen, kun työt päättyivät.

Vaikka tulot putosivat työttömäksi jäämisen jälkeen, Maarit halusi sijoittaa. Säästöjen ja lopputilin avulla hän pystyi laittamaan 200 euroa kuukaudessa sivuun.

Säästösummaa piti tarkistaa, kun työttömyysturvan lapsikorotus poistui. Kun kuussa tuli sata euroa vähemmän, säästöön pystyi laittamaan 140 euroa kuussa.

Säästönsä Maarit on sijoittanut indeksirahastoihin.

”Minulle on tärkeää, että hyödynnän korkoa korolle -ilmiötä, etenkin nyt kun säästöön saamani summatkin ovat pieniä.”

Ilta-alet tuovat 100 euron säästön kuussa

Työelämässä ollessaan Maarit on pyrkinyt siihen, että erillisellä tilillä olisi vähintään yhden kuukauden palkkaa vastaava summa. Tällä hetkellä rahastot toimivat hätävarana.

”Sijoittamiseen liittyy toki riskejä, mutta kannan ne mielelläni, jotta saan vähille säästöille korkoa.”

Maarit hajauttaa riskiä sijoittamalla matalakuluisiin ja maailmanlaajuisiin indeksirahastoihin.

Jo vuosia Maaritilla on ollut tapa, joka tuo 100 euroa säästöä kuussa. Etenkin nyt työttömänä se on tuntuva summa.

”Suurimman säästön olen saanut S-ryhmän ilta-aleista. S-pankin sovelluksesta näkee, että -60 % tuotteita ostamalla olen saanut vuodessa 1200 euron säästöt.”

Maarit ostaa alennuksesta liha- ja kalatuotteet sekä leivän ja laittaa ne pakkaseen. Vain kalan hän valmistaa yleensä tuoreeltaan.

”Punaista lihaa käytämme harvemmin, mutta jauhelihaa silloin tällöin. En muista, että olisin vuosiin ostanut kanapakettia tai leipätuotteita täyteen hintaan.”

Maarit ostaa myös hävikkihedelmiä ja -vihanneksia. Tummuneet banaanit voi pakastaa ja laittaa pakkasesta suoraan smoothieen. Satokauden kasvisten hyödyntäminen tuo sekin säästöä. Salaatinkin Maarit saattaa ostaa punalaputettuna, kunhan se tulee syötyä nopeasti.

Maarit ei suunnittele ennakkoon, vaan tekee ruokia sen mukaan, mitä on alennuksessa.

”Tykkään tietynlaisesta Kokkisota-meiningistä, jossa saan soveltaa ruokia niiden raaka-aineiden perusteella, jotka olen saanut alennuksesta.”

Asuntoja remonttiin ja sitten myyntiin

Maarit saa ansiosidonnaista 1800 euroa kuussa, mistä jää verojen jälkeen noin 1350 euroa. Hän on yhden lapsen yksinhuoltaja, ja lapsilisät ja elatusmaksut tuovat hieman vajaa 400 euroa kuussa.

Maarit asuu lapsensa kanssa rivitalokolmiossa Raumalla. Suurimman siivun tuloista vievät asumiskulut. Korkojen ollessa korkealla asuminen maksoi pahimmillaan 1100 euroa, mutta nyt hän maksaa asumisesta hieman alle tuhat euroa kuussa sisältäen lainanlyhennykset ja korot, vastikkeen sekä veden ja sähkön.

”Lisäksi maksan remonttilainaa. Maksan sitä kuitenkin mielelläni, koska ajattelen, että hyvin remontoidun asunnon voi tulevaisuudessa laittaa vuokralle hyvällä vuokratuotolla tai myydä voitolla.”

Maaritilla on kokemusta remontista jo edellisen kodin kanssa. Sen hän laittoi vuokralle asuttuaan siinä itse kolmisen vuotta.

”Tarkoitus oli tehdä pieni remppa, mutta se riistäytyikin käsistä. Seiniä kaatui, ja tein rivitalokaksiosta kolmion. Sen jälkeen tuli tunne, että tätä haluan tehdä: remontoida kauniita asuntoja!”

Maaritilla on myös toinen sijoitusasunto, jonka hän hankki alun perin ensiasunnokseen jo vuonna 2008 finanssikriisiin aikaan, kun korot olivat korkealla. Hän oli silloin saanut vakituisen työpaikan kirjanpitäjänä ja muuttanut Raumalle muutama vuosi aiemmin. Sittemmin Maarit laittoi asunnon vuokralle, ja se on hänellä edelleen.

”Sinkkuuden välivuosina se on toiminut turvasatamana, kun olen välissä asunut siellä itsekin. Sitäkin olen matkan varrella remontoinut, mutta pienimuotoisemmin.”

Vuoden 2024 lopulla, juuri ennen kuin Maarit jäi työttömäksi, hän maksoi viimeisen lainaerän ja asunto tuli täysin velattomaksi.

”Nyt vuokratuotto tuo verojen jälkeen 200 euron lisätulot kuussa, mikä on tässä tilanteessa todella tervetullutta.”

Maarit on pitänyt siitä, että on remontoinut asunnot kauniisti ja saanut asua niissä itsekin nauttien lopputuloksesta. Hän haluaisikin kovasti taas löytää kohteen, jota remontoida, joko itselleen tai suoraan sijoitusasunnoksi, mutta työttömyys estää pankkilainan saamisen.

Olemisen sietämätön keveys

Maarit on hakenut aktiivisesti julkisten hankintojen asiantuntijatyötä ja päässyt kuuteen työhaastatteluun.

”Vielä muutama vuosi sitten alalle ei ollut paljoa osaamista, mutta nyt kilpailua on enemmän. Töihin pääsy on jäänyt aina pienestä kiinni. Joku vähän kokeneempi on saanut paikan.”

Myös koulutus on ollut esteenä. Maarit on edennyt työelämässä ilman korkeakoulututkintoa. Kuitenkin moniin työtehtäviin se vaaditaan.

Hän on hakenut silti.

”Olen ymmärtänyt, että nykyään työpaikat saadaan pitkälti verkostojen kautta. Minulta ne kuitenkin puuttuvat. Toiveena olisi löytää alani töitä ja siinä sivussa remontoida asuntoja."

Maarit on aiemmin sijoittanut rahastojen lisäksi osakkeisiin, mutta myynyt omistuksensa pois muun muassa rahoittaakseen remontteja.

”Kunhan tuloni paranevat, haluaisin sijoittaa jälleen myös osakkeisiin.”

Maarit hyötyy siitä, että hänen elämäntyylinsä on jo pitkään ollut säästäväinen. Maarit ei budjetoi tai pidä kirjaa menoistaan, mutta ei ole koskaan ollut tuhlaavainen.

”Käyn harvoin kampaajalla, ostan kauneustuotteet marketista ja vaatteet itselleni sekä lapselle suurimmaksi osaksi kirpputoreilta. En koe, että se olisi kituuttamista, vaan se tulee minulta luonnostaan.”

Remontteihin hän kuitenkin panostaa ja käyttää niissä uusia materiaaleja. Hän on myös valmis maksamaan enemmän vaikkapa kultaisesta hanasta, jos se tuo sisustukseen tarvittavan wow-efektin.

Maarit kuvailee työttömän arkea olemisen sietämättömänä keveytenä. Hän osaa nauttia kotoilusta, mutta pitää itsensä ajan hermoilla seuraamalla mitä maailmalla tapahtuu, käymällä erilaisia verkkokursseja ja kuuntelemalla podasteja.

”Vaikka nautin vapaa-ajasta, minussa on tietynlainen kunnianhimo, joka on nyt jäänyt taka-alalle. Kaipaan vastuuta, jota saan ollessani isoissa projekteissa mukana.”

Arki ei työn myötä näyttäisi erilaiselta, mutta rahaa olisi enemmän sijoituksiin ja unelmien toteuttamiseen – kuten siihen seuraavaan remonttiin.