Kaverukset Elina Riepponen ja Jenni Aho eivät ole ehtineet edes lavalle asti, kun he tanssivat ensimmäisen tanssinsa Nutikan lavan viereisellä pellolla. Tanssilavan musiikki kantautuu pellolle saakka.
”Olin nuorena älyttömän ujo, enkä kehdannut edes nilkkoja näyttää. Nyt olen tanssin kautta oppinut päästämään irti. Aloin tanssia viisi vuotta sitten, ja laji vei saman tien mennessään”, Anne Laanio muistelee Uittamon lavalla Turussa.
Hän on tullut Uittamolle Salosta. Laanion kanssa tanssiva Pasi Nyman on tullut tansseihin Kaarinasta.
Kolmilammin lava Ryttylässä on kilpatanssijoiden suosiossa. Aktiivitanssijat Janne Malm ja Tuija Pajunen käyvät lavalla säännöllisesti ja tanssivat nyt jo viidettä päivää viikon sisällä.
”Vuosi sitten tanssittiin yhdessä ensimmäinen tanssi Nokian Kerholassa, ja siitä jäi kipinä. Sovittiin, että mennään Valasrannan tanssileirille. Sen jälkeen ollaan tanssittu ja muutenkin on oltu yhdessä melkein koko ajan”, Janne kertoo.
”Tutustuimme viisi vuotta sitten toisiimme, kun meille molemmille hyvin läheinen ihminen sairastui. Siitä alkoi ystävyytemme”, kertovat haminalaiset Tarja Mäkinen ja Anja Palin. Tanssista tuli heidän yhteinen harrastuksensa.
Kaksikon mielestä Itä-Suomessa on paljon ihania kesälavoja. ”Mutta kyllä se oma fiilis voi tehdä mistä tahansa paikasta parhaimman.”
Ahti ja Mirja tanssivat valssia Lammassaaren tansseissa Helsingissä. He ovat tanssineet yhdessä yhdeksän vuotta.
Kulttuuriyhdistys Vallilan tango järjestää kesäisin Lammassaaren idyllisissä maisemissa perinteeksi muodostuneet tanssit, jotka loppuvat usein vasta, kun valot katkaistaan. Silloinkin monet osallistujat jäävät saliin laulamaan yhteislauluja.
Ismo Mussaari ja Irma Tolonen tanssivat Hallin lavan edustalla. Tämä on heidän ensimmäinen yhteinen lavatanssi-iltansa. Aikaisemmin kaksikko on harrastanut soolotanssia vanhainkodin tanssiryhmässä Helsingissä.
”Vaimoni kuoli Alzheimerin tautiin. Sanoin lapsilleni, että haluaisin löytää uuden elämänkumppanin. On taivaan isän lahja, että yhtäkkiä sitten ihastuttiin toisiimme Irman kanssa. Olemme tunteneet kaksikymmentäviisi vuotta, mutta vanhainkodin tanssiryhmä toi meidät yhteen. Siitä alkoi uusi, yhteinen matkamme”, Ismo kertoo.
Matti Suikka ja Mirja pitävät vedenjuontitauon tanssimisen lomassa. He ovat etäistä sukua ja tapaavat usein Jänhiälän lavalla.
Mirja käy tansseissa ympäri Suomea. Hän kertoo, että yksi tanssien suola on se, että eri puolella Suomea tulee vastaan erilaisia tanssikavereita. ”Jokaisella tanssikaverilla on oma tyylinsä, mutta tärkeintä on, että löytyy se yhteinen sävel.”
Nutikan lava on ollut viime aikoina suosittu. Yölintu veti paikalle satapäin tanssikansaa. Tansseja järjestetään kesäkautena noin kahdesta kolmeen kertaa kuussa.
Yleisö kävelee kotiin Nutikan lavalta Yölinnun keikan jälkeen. Pitkät autojonot reunustavat sumuisia peltoja.
Reportaasiin erikoistunut kuvajournalisti. Valmistunut Tampereen yliopiston visuaalisen journalismin maisteriohjelmasta.
Palkittu muun muassa Vuoden kuvajournalistina (2018 & 2019), Vuoden lehtikuvaajana (2011) ja Discovery Awardilla (2020).
Työstää parhaillaan neljää kirjaa, joista yksi käsittelee suomalaista paritanssikulttuuria.