Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Priden tämän vuoden teema on riemu ja kapina. Markku Haussilalle kapina tarkoittaa sitä, että kun ihmisiä laitetaan ahtaalle, hän ei voi vaieta.

Näyttelijä ja kirjailija Markku Haussila: Sateenkaarikansan kannattaa juhlia itseään ja pitää kunnolla meteliä ihmisoikeuksista

Teksti:
Minna Perovuo
Kuvat:
Santtu Miikkulainen
Julkaistu: 12.6.2023
|
Muokattu: 26.6.2023
Näyttelijä-kirjailija Markku Haussila halusi nuorena olla se kiva homo, joka ei huutele vähemmistöjen oikeuksista. Paha olo muiden puolesta sai hänet toimimaan ja osallistumaan Pride-työhön.

Seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat parantuneet Suomessakin harppauksittain kuluneiden vuosikymmenten aikana. Siitä huolimatta ihmisoikeuksista on tärkeää edelleen pitää meteliä, sanoo näyttelijä ja kirjailija Markku Haussila. Hänen mukaansa niin kauan kuin kaikki eivät ole vapaita, kukaan ei ole vapaa. Itse hän on mukana tämänkin vuoden Helsinki Pridessa ja juonsi kesäkuun alussa tapahtuman avajaiset.

Helsinki Pride huipentuu kesäkuun lopulla vietettävään Helsinki Pride -viikkoon, jonka teemoina ovat riemu ja kapina. Riemu tuo esiin iloa ja ylpeyttä sateenkaari-identiteetistä, kapina puolestaan viittaa sateenkaarikansan oikeuteen olla olemassa sekä tekee kunniaa Priden historialle ja juurille.

Tässä jutussa Markku Haussila puhuu riemun ja kapinan lisäksi taiteestaan, haavoistaan ja heteronormatiivisesta “bull shitista”.

Peliä heteroiden pussiin

“Nuorena en kokenut tarvetta puhua seksuaalisuudestani. Olin avoimesti homo, ja perheessäni oli kannustava ja liberaali ilmapiiri monimuotoisuuteen. Seksuaalisuuteni ei ollut mikään juttu, mutta ajattelin silti, että elämäni menee paremmin, jos olen hissukseen ja muovaan itseni yhteiskunnan päättämän normin alle. Olin tottunut alentamaan itseäni ja ajattelemaan, että ei se ole niin paha, jos saa vaan kerran turpiinsa tai vaan yhden tappouhkauksen.

Olin se kiva homo, joka ei puhunut homojen asioista. Oma elämä tuntui turvatulta. Pienensin itseäni ja koin ammatillisesti pakonomaista tarvetta tehdä perinteisiä heteromiesten rooleja. Näin jälkikäteen tuntuu todella väkivaltaiselta tajuta näitä rakenteellisia asioita.”

Konservatiiveille ei heru ymmärrystä

“Minulle käänteentekevä kohta oli vuonna 2014, kun lakivaliokunta äänesti kannastaan tasa-arvoisen avioliittolain kansalaisaloitteeseen. Aloite hylättiin äänin 10–6.

Minua oli pyydetty tuolloin puhumaan nuorten Pride-tapahtumaan, mutta olin kieltäytynyt. En ollut koskaan edes marssinut Pridessa!

Kun lakivaliokunta hylkäsi kansalaisaloitteen, minun oli toimittava. Muiden olot voittivat oman olon. Halusin puhua ja otin yhteyttä järjestäjiin. Queer-nuoret olivat järkyttyneitä tapahtuneesta ja minä yritin vakuutella, että kaikki järjestyy.

Tasa-arvoinen avioliittolaki tuli voimaan jo kuusi vuotta sitten, mutta ihmiset jaksavat vieläkin valittaa siitä. Vain miehen ja naisen välinen pyhä liitto on ihan bull shittiä. On muitakin liittoja ja suhdemuotoja, jotka ylettyvät monogamian ulkopuolelle. Minulla ei ole ymmärrystä konservatiiveille. He saavat edelleen pitää häänsä ja olemassa olleet oikeutensa. Vähemmistöjen saama tila ei ole heiltä pois. Olemisen määrittäminen on iso keskustelun aihe.”

Riemu ja kapina

“Priden tämän vuoden teemana on riemu ja kapina. Minulle kapina on sitä, että en voi olla hiljaa, jos ihmisiä pistetään ahtaalle. Niin kauan kun ei ole tasa-arvoa, pitää tehdä töitä ja taistella. Niin kauan kuin kaikki eivät ole vapaita, kukaan ei ole vapaa. Mielestäni on absurdia, että tässä asiassa yhä soditaan ja taistellaan. Kaikki eivät ole valitettavasti vieläkään yhtä arvokkaita.

Moni ei vieläkään ymmärrä, että kyse on ihmisoikeusasioista, ja siksi on kapinoitava sekä pidettävä meteliä enemmän kuin koskaan. Me emme voi ottaa takapakkia, kuten nyt on tapahtumassa globaalisti. Esimerkiksi Amerikassa on tietyissä osavaltioissa kielletty lailla julkiset drag queen -esitykset ja Venäjällä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tilanne on täysin kestämätön.”

Muistetaan juhlia itseämme

“Haluan taiteessani käsitellä ihmisoikeusaiheita. Esimerkiksi syksyllä Teatteri Jurkan ohjelmistoon palaava esikoisnäytelmäni Scream the Love Story käsittelee rakenteellista homofobiaa. Vastikään julkaistussa kirjassani Kaikki kauniit kukat, kerron esimerkiksi siitä, minkälainen oli lapsen kokemus kasvaa homoseksuaalina 90-luvulla.

Monen seksuaalivähemmistöön kuuluvan elämään liittyy tragedioita, mutta silti meidän pitäisi muistaa juhlia itseämme ja saada ihania kokemuksia. Useamminkin kuin vain kerran vuodessa.

Iso yhteisö on riemullista. Pride on ennen kaikkea mielenosoitus, mutta myös suuri juhla, jonka ympärille on koottu ihania tapahtumia.”

Pride-työn pitäisi olla jokapäiväistä

“Pride-marssit saivat alun perin alkunsa New Yorkissa, Stonewallissa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen mellakoista virkavaltaa vastaan. Nykyään poliisit ovat turvaamassa marssin onnistumista. Helsingissä Pride on kaupungin suojelema tapahtuma, mikä on iso kannanotto Pride-yhteisön puolesta.

Pride on kehittynyt vuosien aikana hyvin brändätyksi tapahtumaksi, ja moni ottaa siitä imagobuustia itselleen. Sateenkaariliput liehuvat viikon ajan esimerkiksi yrityksien logoissa, mutta muuten yhdenvertaisuus ei näy niiden ympärivuotisessa toiminnassa. Pride-työn pitäisi olla jokapäiväistä muistutusta siitä, että tasa-arvoisen maailman eteen on vielä tehtävä työtä.

Translakiin saatiin vihdoin muutos tänä vuonna ja se on hienoa, mutta lain pitäisi olla myös nuorten puolella. Translapset - ja nuoret on tunnustettava yhteiskunnassamme."

  • Pride-kuukautta vietetään koko kesäkuun ajan ja Helsinki Pride -tapahtuma huipentuu Pride-viikkoon 26.6.-2.7.2023.

  • S-ryhmä on Helsinki Priden yhteistyökumppani kuudetta vuotta peräkkäin.

Lisää aiheesta