Sukset – ostajan opas - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Sukset – ostajan opas

Sukset – ostajan opas

Suksen pituus, jäykkyys ja pohjamateriaali vaikuttavat siihen, miten suksi luistaa ja miltä hiihto maistuu. Suksien valintakriteerit ovat erilaiset luisteluhiihdossa ja perinteisessä maastohiihdossa.

Jaa Somessa
Teksti
Tiia Lappalainen ja Anna Malén. Artikkelia on päivitetty 26.1.2017
Asiantuntija
Asko Lahdelma, Normark Oy
Kuvat
SOK

Sukset valitaan hiihtotyylin mukaan: perinteiselle tyylille ja vapaalle eli luistelutyylille on omat suksensa. Aloittelija lähtee yleensä liikkeelle perinteisen tyylin suksista. Luistelusuksilla ei voi hiihtää perinteistä tyyliä, mutta perinteisillä voi testata luistelua.

Suksien valintaan vaikuttaa myös hiihtoharrastuksen aktiivisuus. Aktiivinen hiihtäjä ei välttämättä pärjää pelkällä kaupan perussuksipaketilla, sillä suksien pohjamuovissa on paljon eroja.

Perinteisen suksen valinta

Perinteisen suksen valinnassa tärkeintä on sopivan jäykkyysasteen ja helppohoitoisen pitopohjan löytäminen. Jäykkyyden mittaamiseen kannattaa pyytää apua myyjältä.

Perinteisessä tyylissä jäykkyys on tärkeää, sillä ponnistus tapahtuu nimenomaan pysähtyneeltä, lumeen "tarranneelta" sukselta. Jos suksi ei ole kontaktissa lumeen, ponnistus ei onnistu.

Myös hiihtäjän paino ja hiihtotaito vaikuttavat siihen, miten jäykkä suksen tulee olla. Taitava ja voimakas hiihtäjä voi valita jäykemmän suksen kuin aloittelija.

  • Suksen jäykkyyttä voi testata niin sanotulla paperitestillä: Jos tasaisen lattian ja suksen väliin laittaa paperin, sen tulisi liikkua noin 50−60 cm:n alueella kantapäästä eteenpäin silloin, kun paino on molemmilla jaloilla ja varpaan kärjet suksen tasapainopisteessä. Kun paino lasketaan vain toiselle jalalle, paperi saa pysähtyä täysin. Aktiivihiihtäjällä paperi saa liukua noin 15 cm:n matkalla. Painon ollessa päkiällä paperi ei kuitenkaan saa liikkua suksen alla.

Pohjamateriaalilla erilaista luistoa tai pitoa

Perinteisten pitovoideltavien suksien lisäksi on olemassa pitopohjasuksia, joihin ei tarvitse laittaa pitovoidetta. Aloittelijalle pitopohjasukset ovat helpompi valinta.

Erilaisia pitopohjasuksia ovat:

  • Step-pitopohjassa on hyvä pito, mutta se luistaa heikosti ja on äänekäs. Pohja soveltuu hyvin muun muassa armeijan ja lasten suksiin.
  • Zero-pitopohjassa pitoalueelle on tehty polttokarhennus, ja se soveltuu kostean kelin sukseksi kilpa- ja aktiivihiihtäjille. Karhennuksen voi tehdä huokoiseen pohjamateriaaliin itsekin hiekkapaperia käyttämällä.
  • Nanogrip-pitopohja on pinnoite, joka voidaan laittaa kaikkiin pohjamateriaaleihin. Se luistaa ja pitää hyvin kaikilla keleillä ja sopii hyvin harrastelija- ja kuntohiihtäjälle. Kovilla pakkasilla luisto on kuitenkin voideltua suksea hiukan huonompi. Pohja pysyy hyvänä säännöllisellä puhdistuksella.
  • Karvapohja- eli skinisuksien pito perustuu pohjassa olevaan potokarvaan, jotka suksien pohjassa pitävät vastakarvaan ja luistavat myötäkarvaan. Skinipohjissa on varma pito ja hyvä luisto kunnostetuilla laduilla ja ne luistavat yhtä hyvin kuin voideltu suksi alamäessä ja tasatyönnössä. Luistoa voi lisätä entisestään voitelemalla luistopinnat luistovoiteella. Karvapohjasukset vaativat hiihtäjän potkulta voimaa ja tekniikkaa.

Luistelusuksen valinta

Luistelusuksien valinta

Luistelusuksen tulee olla sopivan jäykkä ja pohjamateriaalin huokoista. Suksia kannattaa voidella ja huoltaa, jotta luisto on parhaimmillaan.

Hiihtäjän pituus ja suksen jäykkyys määrittävät suksen valintaa. Taitava ja voimakas luisteluhiihtäjä valitsee jäykemmän suksen kuin aloittelija.

Perinteisen ja luistelusuksen suurin ero on siinä, että kun perinteinen pysähtyy ponnistaessa, luistelusuksi on jatkuvassa liikkeessä. Siksi luistelusuksen on oltava perinteisen tyylin suksea jäykempi.

  • Luistelusuksen keskiosa on aina ilmassa. Suksi ei siis saa pudota alas, eli paperitestissä paperin pitää luistaa suksen alla silloinkin, kun paino on yhdellä jalalla.

Suksien suosituspituudet aikuiselle



Hiihtäjä (cm)



Perinteiset sukset (cm)



Luistelusukset (cm)

140157−166150
145163−166150−160
150166−175160
155173−175160−170
160175−183170
165183175
170190181
175197188
180203188
185203193
190208193
195208193
200208193

Lasten suksien valinta ja pituustaulukko

Lapsen sukset saavat olla korkeintaan 15 senttiä pidemmät kuin lapsi itse. Vanhoja suksia voi käyttää siihen asti, kun lapsi on suksien kanssa samanpituinen.

Suksiin ei kannata varata liikaa kasvuvaraa, sillä liian pitkillä suksilla on kömpelö hiihtää.

Lasten suksissa manuaaliset eli omin sormin irrotettavat siteet ovat turvallinen valinta. Automaattisiteitä on vaikea saada irti esimerkiksi syvään lumeen kaaduttaessa.

Suksien valinta eri-ikäisille lapsille

  • 2−3-vuotiaille on tarjolla ensipaketteja hiihtoon.
  • 3−5-vuotiaiden suksissa step-pitopohja on hyvä valinta, sillä hiihdon alkeita harjoiteltaessa pito on kaiken a ja o. Kun vauhtia ei ole kovasti, luistolla ei ole suurta merkitystä. 3−5-vuotiaille kannattaa jo ostaa oikealla hiihtokengällä ja siteellä varustetut sukset. Hiihtokenkien koot alkavat numerosta 25.
  • 5−12-vuotiaille kannattaa ostaa perussukset, joilla on mahdollista kokeilla niin perinteistä kuin luistelutyyliäkin.
  • Edistyneemmälle lapselle tai hiihtokilpailuissa kävijälle on syytä ostaa omat, huokoisella pohjamuovilla varustetut sukset molemmille hiihtotyyleille. Nanogrip-pitopohjaisilla suksilla voi harjoitella hiihdon tasapainoa. Ne pitävät yhdellä jalalla potkaistaessa, mutta luistavat hillitysti luisteluhiihdossa.

Suksien ja sauvojen suosituspituudet lapselle

Hiihtäjä (cm)Sukset/sauvat (cm)
9090/70
100100/75
110110/80
115120/85
120130/90
125140/95
130150/100
135150−160/105

Perinteisen suksen pituus

  • Sopiva pituus saadaan lisäämällä omaan pituuteen 15−25 cm.

Perinteisen tyylin sauvan pituus

  • Perinteisen sauvan pituus on yleensä hieman olkapään alapuolella.
  • Sopiva pituus saadaan kertomalla oma pituus 0,85:lla.

Luistelusuksen pituus

  • Luistelusuksi on perinteistä lyhyempi.
  • Sopiva pituus saadaan lisäämällä omaan pituuteen 5−15 cm.

Luistelusauvan pituus

  • Luistelusauvan pituus on yleensä hiihtäjän nenän tasolle.
  • Sopiva pituus saadaan kertomalla oma pituus 0,90:lla.

Lisätietoja:

Julkaistu: 21.1.2017
Muokattu: 15.5.2019
Jaa Somessa