Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Tulppaani viihtyy viileässä

Teksti:
Hanna Moilanen
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 24.3.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Kun tulppaanin nupussa kuultaa häivähdys kukan omaa väriä, on sadonkorjuun aika. Poiminnan jälkeen Kotimaista-tulppaanit matkaavat Savon keskeltä marketeihin ja koteihin.

Punaista, valkoista ja lilaa, vaaleanpunaista, keltaista ja oranssia. Iloisten värien ympäröimänä mieli karkaa väkisin kohti kesää.

Olemme Partaharjun puutarhassa, jonka kukkameri saa kotifloristin vihreäksi kateudesta. Täällä viljellään lähes 70:ää erilaista tulppaanilajiketta kaikissa mahdollisissa väreissä.

"Meillä on neljä sesonkia, jotka ovat pääsiäinen, ystävänpäivä, naistenpäivä ja joulu. Eri ajankohtiin ostetaan myös erivärisiä kukkia", kertoo toimitusjohtaja Hanna Suhonen.

Kotimaista-tulppaanien kasvatus alkaa kylmävarastosta, jota kohti Suhonen harppoo tottuneesti kantavalla askeleella. Parhaimpina päivinä kävelymatkaa kertyy useita kilometrejä, sillä kaikkiaan tulppaania viljellään noin 2,5 hehtaarin eli lähes neljän jalkapallokentän kokoisella alueella.

"Eipä tule iltaisin juurikaan lähdettyä lenkille", Suhonen toteaa.

Vauhdikasta, mutta tarkkaa

Tulppaanit avaavat nuppunsa vasta kaupassa. Niiden taival kohti myynti­pistettä on alkanut noin 5–7 viikkoa aiemmin Pieksämäeltä, Savon keskeltä.

Sipulit saapuvat Partaharjun puutarhalle suurelta osin Hollannista. Sesonkiaikaan sipulirekkoja ajaa puutarhan pihaan neljä viisi kertaa viikossa, sillä 38 miljoonan sipulin siirtäminen ei onnistu yhdellä reissulla.

Sipulit kiinnitetään piikkipohjaisiin istutuslaatikoihin käsin. Vaikka sipulit ladotaan paikalleen vauhdikkaasti, työvaihe edellyttää myös tarkkuutta. Piikki ei saa osua keskelle sipulin pohjaa, jotta kukka-aihio ei vioitu.

"Teimme tätä aiemmin koneellisesti, mutta siirryimme takaisin käsityöhön, koska se on sipuleille hellempää", Suhonen kertoo.

Istutuslinjalla painetaan töitä kahdessa tai kiivaimpina aikoina jopa kolmessa vuorossa. Tulppaanikauden ollessa kuumimmillaan sesonkityövoimaa on noin 140 henkeä, joista suurin osa tulee ulkomailta.

"Kaikki haluavat pääsiäiseksi tulppaaneja. Se tarkoittaa, että myös istutus täytyy tehdä ripeästi yhdessä ryppäässä", Suhonen kuvailee.

Viileän ajan kasvi

Seuraavaksi sipulilaatikot täytetään puolilleen ravinneliuoksella ja nostetaan pinoihin kylmiöön.

"Oikea lämpötila on kukkia kasvatettaessa kaiken perusta", Suhonen painottaa.

Sopiva juurrutuslämpö on noin 7–9 astetta. Jos lämpöä on liikaa, juuresta ei tule kestävää ja myöhempi kasvu vaarantuu. Jos taas kuljetuksen aikana on liian lämmintä, kukat avautuvat nopeasti eivätkä säily kovin pitkään maljakossa.

"Tulppaani on viileän ajan kasvi. Keväällä voi olla vielä pakkasöitä, ja silti tulppaanit kukkivat pihalla", Suhonen muistuttaa.

Sipuleihin kasvaa juuret noin kahden viikon kuluessa istutuksesta. Vaihe on tärkeä: Kunnon juuri jaksaa nostaa vedestä ravinteita varren ja kukan kasvatukseen. Se takaa myös leikattujen kimppujen kestävyyden.

Kun sipulit ovat kehittäneet juurensa, laatikot siirretään kasvatuspöydille lamppujen alle. Niiden valo on kasvulle otollinen ja houkuttelee varret venymään. Keltaiset versot muuttuvat nopeasti vihreiksi.

Hiukan omaa väriä

Kevättalvella puutarhan kasvihuoneet ovat laajaa vihreää kenttää silmänkantamattomiin. Isojen kasvihuoneiden lämpö tuotetaan suurimmaksi osaksi puutarhan omassa lämpövoimalassa polttamalla valtaosin metsä- ja kierrätyspuuhaketta.

Tulppaani kasvaa kasvihuoneissa kolmesta viiteen viikkoa. Kun nupussa kuultaa häivähdys kukan omaa väriä, on aika kerätä sato. Oikeassa vaiheessa olevat tulppaanit poimitaan liukuhihnalle käsin.

"Vielä ei ole olemassa konetta, joka osaisi poimia vain riittävästi avautuneet tulppaanit", Suhonen kertoo.

Puoliautomaattisella niputuslinjalla leikkuri katkaisee tulppaaneista sipulit pois. Kone kokoaa kukat ennalta määritellyn kokoisiin nippuihin. Työntekijät muovittavat kimput ja pinoavat ne laatikoihin.

Valmiit kimput siirretään pakkaushallista nopeasti kylmävarastoon. Iltapäivällä kerätyt tulppaanit matkaavat yöllä tukkuun ja usein jo seuraavana aamuna kauppoihin.

Kukkien viesti on sanaton

Viime aikoina valkoiset ja vaaleanpunaiset tulppaanit ovat kasvattaneet suosiotaan. Suomalaiset ja muut pohjoismaalaiset rakastavat tulppaaneita, ja niitä ostetaan väkilukuun suhteutettuna huomattavan paljon.

Kukilla on oma kielensä, ja eri väreillä sekä kukkien lukumäärällä on ajateltu olevan erityisiä merkityksiä. Hanna Suhosen mukaan yksi viesti on kuitenkin ylitse muiden.

"Kukkien vieminen kertoo huomaavaisuudesta ja antamisen ilosta. Niitä kannattaa viedä rohkeasti lahjaksi ilman sen suurempaa syytä", Suhonen kannustaa.

Kotona on hyvä leikata tulppaanien varsista pieni pala pois ja laittaa kukat mahdollisimman kylmään veteen. Jos kimppu on nuupahtanut, se kannattaa pistää veteen suojamuovissa ja poistaa muovi vasta, kun nestejännitys on palautunut varsiin.

"Tulppaaneja ei kannata asettaa pöydälle aivan lämpöpatterin viereen. Kimppu kestää pidempään, jos sen nostaa yöksi viileään. Tärkeintä on kuitenkin nauttia kukista eikä maksimoida niiden kestävyyttä. Kukat tuovat enemmän iloa pöydällä kuin jääkaapissa", Suhonen sanoo.

Tulppaanien istutus on käsityötä. Se edellyttää tarkkuutta.