Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Miksi valitsisin osuuskaupan?

Teksti:
Tiina Leppiniemi, Petra Sneck ja Anna-Reeta Pöyhtäri
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 25.5.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Vaikka Suomi on yksi maailman osuustoiminnallisimmista maista, moni meistä ei tiedä, mitä osuustoiminta tarkoittaa. S-ryhmä kirkastaa nyt oman kaupan merkitystä omistajille.

Millaisen yrityksen sinä haluat omistaa? Ovatko taskuun kilisevät eurot tärkeimmät vai haluatko päättää asioista yhdessä ja omien arvojesi mukaisesti?

Ensimmäinen osuustoiminnallisen yrityksen tunnus on, että omistajana on aina ryhmä, jota yhdistää jokin muu yhteinen tavoite kuin euromääräinen voitto. Osuuskuntia ovat perustaneet maataloustuottajat, asiakkaat ja yrittäjät.

Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmin mukaan toinen osuustoiminnan tunnuksista on demokraattinen päätöksenteko. Tämä tarkoittaa sitä, että kullakin jäsenellä on yksi ääni.

"Osuustoiminta on perinteisesti ollut yhdessä yrittämistä. Se on edelleen yhdessä tekemistä ja yhteisten tarpeiden tyydyttämistä. Osuuskunnilla on tietyt arvot, joita yrityksen toiminnalla toteutetaan. Esimerkiksi pörssiyhtiöllä voi olla samanlaiset arvot, mutta sen toiminnassa omistajien intressit ja voiton tavoittelu ovat silti ensisijaisia", Kalmi sanoo.

Suomalaisista suurista yrityksistä muun muassa S-ryhmä on osuustoiminnallinen yritys. Sen jäsenillä on kaksi roolia: he ovat omistajia ja asiakkaita.

"Kuka tahansa voi olla omistaja oman maakuntansa osuuskaupassa. Monipuoliset palvelut ovat lähellä, osuuskaupat luovat alueille työtä, ja omistajana saa kuukausittain Bonusta omista ostoista. Me toteutamme inhimillisempää markkinataloutta, koska meitä ohjaavat ennen kaikkea sellaiset arvot kuin läpinäkyvyys ja vastuullisuus", kertoo SOK:n markkinointijohtaja Veli-Pekka Ääri.

Luvattu maa?

Viime vuoden lopussa Suomessa oli Kaupparekisterikeskuksen mukaan 4 718 osuuskuntaa. Luku kalpenee esimerkiksi osakeyhtiöille, joita oli yli 250 000. Panu Kalmi kuitenkin muistuttaa, että iso osa suomalaisista yrityksistä on pöytälaatikkoyrityksiä tai yhden miehen firmoja. Tällöin osuustoiminta ei ole vaihtoehto.

Kalmin mielestä osuustoiminta on Suomessa hyvällä tolalla. Hän korostaa osuuskauppojen ja osuuspankkien menestystarinoita ja selviytymistä taloudellisesti vaikeista ajoista.

Suomessa osuustoiminnallisten yritysten kirjo on jakautunut kahtia. Toisessa päässä on suuria kansallisia ja tunnettuja kuluttajaosuuskuntia, toisessa päässä paljon pieniä osuuskuntia. Tyypillistä osuustoiminnallista yritystä on Kalmin mukaan vaikea kuvailla, koska erityisesti pieniä osuuskuntia on paljon ja ne ovat keskenään hyvin erilaisia.

"Väkilukuun suhteutettuna Suomi on yksi maailman osuustoiminnallisimmista maista. Merkittävää on osuuskuntien laaja kirjo. Osuuskuntia perustavat freelancerit, konsultit, kääntäjät, metsänomistajat ja opiskelijat. Tämä kuvaa mielestäni rohkaisevaa kehitystä. Yritysmuoto tulee koko ajan tutummaksi", Kalmi sanoo.

Yrityskirjo luo kilpailua

Erilaiset asiantuntijat ovat ehdottaneet mediassa osuustoiminnallisten yritysten lopettamista ja yhtiöittämistä, koska osuustoiminta koetaan eilisen yritysmuodoksi.

Professori Kalmi ajattelee päinvastoin: osuustoiminnallisia yrityksiä tarvitaan. Hän muistuttaa, ettei yhtiöittäminen johda aina hyviin tuloksiin. Usein juuri kuluttajat joutuvat kärsimään, kun sijoittajien etu nousee ykköstavoitteeksi.

"Toimialalle syntyy kilpailua, tuotevalikoima monipuolistuu ja palvelujen saatavuus erityisesti kaupunkikeskusten ulkopuolella kasvaa, kun toimialalla on yrityksiä, joilla on erilaisia tavoitteita. Omistajuuden monimuotoisuus on säilyttämisen arvoista. On hyvä, että yrittäjille on tarjolla erilaisia yrittäjyyden muotoja", Kalmi toteaa.

S-ryhmän Veli-Pekka Äärin mielestä nimenomaan osuustoiminta on yksi 2000-luvulla menestyvistä yritysmuodoista, sillä digiaikana valta on siirtynyt kuluttajille. Juuri tämä on kuluttajaosuuskunnan olemassaolon ydin. Osuustoiminta yhdistää liiketoiminnan ja arvopohjan.

"Keinulaudan toisessa päässä on raikas kaupallisuus ja toisessa päässä arvot ja aatteet, kuten vastuu tarjota laajaa kotimaista valikoimaa ruokakaupoissa. Kun lauta on tasapainossa, yritys menestyy ja omistajat hyötyvät", Ääri kuvaa.

"S-ryhmän voitot eivät mene muutaman taskuun vaan kaikille omistajille."

Kauppaa ei koeta omaksi

S-ryhmää arvostellaan usein julkisesti. Moni ei miellä kaupparyhmää osuustoiminnalliseksi yritykseksi, ja sen koetaan tavoittelevan vain voittoa. Yksi isoista ongelmista on, etteivät jäsenet eli asiakasomistajat koe yritystä omakseen tai tunnista sen arvopohjaa.

"Ongelma on meille tuttu. Emme ole onnistuneet kertomaan omistajillemme heidän asemaansa. Siksi olemme alkaneet kirkastaa kuvaa omasta kaupasta ja arvopohjastamme. Omistajan saama ylivoimainen hyöty pitää tuoda esiin todellisilla ja selkeillä näytöillä. Yksi ensimmäisistä näytöistä on tekemämme video omistajan matkasta tiluksille. Video on pyörinyt huhti-toukokuun aikana eri tv-kanavilla, ja sen voi käydä katsomassa myös osoitteessa omistajankäyntikortti.fi", Ääri kertoo.

Voiton tavoitteluun Ääri vastaa numeroilla. Viime vuonna S-ryhmän osuuskaupat maksoivat omistajilleen Bonuksia näiden ostoista 361 miljoonaa euroa.

"S-ryhmän voitot eivät mene muutaman taskuun vaan kaikille omistajille Bonuksina tai esimerkiksi uusina ja parempina palveluina. Vain harva pörssiyhtiö maksaa näin paljon osinkoja", Ääri sanoo.

Sama aate ja tarkoitus

Ensimmäiset osuuskaupat, -pankit ja -meijerit perustettiin Suomessa 1800–1900-lukujen taitteessa, kun talous kehittyi ja elettiin kansallisen heräämisen aikaa. Oli talonpoikaisperinteestä nouseva maaseudun kulttuuri ja kaupungissa elävä työläiskulttuuri. Osuuskunnat olivat paikallisia, ja aatteen palo oli kova.

Toista suurta osuuskuntien perustamisaaltoa saatiin odottaa 1990-luvun lamaan asti. Isot osuuskunnat olivat vakiinnuttaneet toimintansa, ja pieniä osuuskuntia on perustettu tähän päivään asti tasaisesti.

Osuustoiminta ei ole nykyään politisoitunutta, kuten reilu sata vuotta sitten. Se selittää osaltaan aatteen hämärtymistä ihmisten silmissä. Samalla kaupallinen toiminta on korostunut. Panu Kalmi huomauttaa, että toiminnan tarkoitus on edelleen sama niin pienissä kuin suurissa osuuskunnissa.

"Osuustoiminta voi olla erilaista. Viiden henkilön osuuskunnassa itsehallinto toteutuu selkeämmin kuin suurissa osuuskunnissa. Isoillakin osuuskunnilla on silti tärkeä rooli. Ja vaikka yhdessä päättäminen on niissä vaikeampaa, se ei tarkoita, että ne olisivat myyneet aatteensa. Niin kauan kuin osuuskuntia ohjaa muu kuin voiton maksimointi, niillä on kunnianarvoisa paikka toimialalla ja osuustoimintakentässä", Kalmi sanoo.

S-ryhmän Äärinkään mielestä osuustoiminnan aate ei ole kadonnut.

"Osuustoiminta on kuin suomenhevonen. Mitä hankalampi keli, sitä vahvemmin se puskee eteenpäin", hän kuvailee.

Näin hyödyt asiakkaana ja omistajana

  • Lähellä olevat kaupat ja palvelut.
  • Asiantunteva palvelu.
  • Pysyvästi edulliset hinnat.
  • Nopeat ja sujuvat kauppareissut.
  • Laaja valikoima kotimaisia tuotteita.
  • Rahanarvoiset edut omasta tarjonnasta ja yhteistyökumppaneilta.
  • S-Pankin pankkipalvelut.
  • Bonusta kaikista ostoksista.
  • Mahdollisuus vaikuttaa osuuskaupan edustajiston vaaleissa.
  • Räätälöity asiakasomistajaposti, joka sisältää Yhteishyvän, bonuslaskelman ja etuja.
  • S-ryhmän ruokakauppojen tuotteista 80 % on valmistettu Suomessa.
  • Osuuskauppojen hankinnoista ja investoinneista koituva hyöty jää suurimmaksi osaksi lähiseuduille.
  • Osuuskaupat maksavat verot Suomeen. Verojalanjälki on yli 1,57 miljardia euroa.
  • S-ryhmän osuuskaupat ovat yhdessä Suomen suurin yksityinen työnantaja 36 000 työntekijällä.

Miten osuuskunta eroaa osakeyhtiöstä?

  • Jäsenet omistavat ja hallitsevat demokraattisesti osuuskuntamuotoista yritystä. Osakeyhtiön omistavat osakkaat, jotka hallitsevat yhtiön osakkeita.
  • Osuuskunnassa kullakin jäsenellä on yleensä yksi ääni. Osakeyhtiössä äänivalta jakautuu osakemäärän mukaan.
  • Osuuskunnan päätavoite on tuottaa palveluja jäsenilleen siellä, missä jäsenet ovat. Osakeyhtiössä tärkeintä on yleensä pääoman tuotto.
  • Tulos jaetaan osuuskunnassa useimmiten sen mukaan, miten kukin jäsen on käyttänyt osuuskunnan palveluja. Osakeyhtiössä tulos jaetaan osakeomistuksen mukaan.

Lähteet: Osuustoiminnan palvelu- ja yhteistyöjärjestö Pellervo

Karukoski ohjasi teinin matkan omistajaksi

Elokuvassa Mielensäpahoittaja on kohtaus, jossa Ford Escortin omistavalta päähenkilöltä kysytään Prisman kassalla, onko hänellä S-Etukorttia eli "eskorttia". Omituinen kysymys hämmentää Antti Litjan luotsaamaa hahmoa. Seurauksena on väärinymmärryksiä, ja katsojia naurattaa.

Seurauksena on myös se, että elokuvan ohjannut Dome Karukoski päätyi viime talvena ohjaamaan S-ryhmän mainoselokuvan Matka tiluksille.

Mainoselokuvassa isä esittelee teinipojalleen perheen tiluksia: ravintoloita, ruokakauppoja, bensa-asemia ja hotelleja. Matkan aikana poika ymmärtää, että hänkin on omistaja.

Mainoselokuvan on käsikirjoittanut Jarkko Tuuri. Sen toteuttivat SOK Media ja tuotantoyhtiö Otto Tuotanto.

Katso elokuva)

1) Miellätkö itsesi omistajaksi? 2) Jos et miellä, mitä pitäisi tehdä, jotta kokisit olevasi omistaja? 3) Mitä omistajuus tarkoittaa sinulle käytännössä?

Lisää aiheesta