Millaisen yrityksen sinä haluat omistaa? Ovatko taskuun kilisevät eurot tärkeimmät vai haluatko päättää asioista yhdessä ja omien arvojesi mukaisesti?
Ensimmäinen osuustoiminnallisen yrityksen tunnus on, että omistajana on aina ryhmä, jota yhdistää jokin muu yhteinen tavoite kuin euromääräinen voitto. Osuuskuntia ovat perustaneet maataloustuottajat, asiakkaat ja yrittäjät.
Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmin mukaan toinen osuustoiminnan tunnuksista on demokraattinen päätöksenteko. Tämä tarkoittaa sitä, että kullakin jäsenellä on yksi ääni.
"Osuustoiminta on perinteisesti ollut yhdessä yrittämistä. Se on edelleen yhdessä tekemistä ja yhteisten tarpeiden tyydyttämistä. Osuuskunnilla on tietyt arvot, joita yrityksen toiminnalla toteutetaan. Esimerkiksi pörssiyhtiöllä voi olla samanlaiset arvot, mutta sen toiminnassa omistajien intressit ja voiton tavoittelu ovat silti ensisijaisia", Kalmi sanoo.
Suomalaisista suurista yrityksistä muun muassa S-ryhmä on osuustoiminnallinen yritys. Sen jäsenillä on kaksi roolia: he ovat omistajia ja asiakkaita.
"Kuka tahansa voi olla omistaja oman maakuntansa osuuskaupassa. Monipuoliset palvelut ovat lähellä, osuuskaupat luovat alueille työtä, ja omistajana saa kuukausittain Bonusta omista ostoista. Me toteutamme inhimillisempää markkinataloutta, koska meitä ohjaavat ennen kaikkea sellaiset arvot kuin läpinäkyvyys ja vastuullisuus", kertoo SOK:n markkinointijohtaja Veli-Pekka Ääri.
Luvattu maa?
Viime vuoden lopussa Suomessa oli Kaupparekisterikeskuksen mukaan 4 718 osuuskuntaa. Luku kalpenee esimerkiksi osakeyhtiöille, joita oli yli 250 000. Panu Kalmi kuitenkin muistuttaa, että iso osa suomalaisista yrityksistä on pöytälaatikkoyrityksiä tai yhden miehen firmoja. Tällöin osuustoiminta ei ole vaihtoehto.
Kalmin mielestä osuustoiminta on Suomessa hyvällä tolalla. Hän korostaa osuuskauppojen ja osuuspankkien menestystarinoita ja selviytymistä taloudellisesti vaikeista ajoista.
Suomessa osuustoiminnallisten yritysten kirjo on jakautunut kahtia. Toisessa päässä on suuria kansallisia ja tunnettuja kuluttajaosuuskuntia, toisessa päässä paljon pieniä osuuskuntia. Tyypillistä osuustoiminnallista yritystä on Kalmin mukaan vaikea kuvailla, koska erityisesti pieniä osuuskuntia on paljon ja ne ovat keskenään hyvin erilaisia.
"Väkilukuun suhteutettuna Suomi on yksi maailman osuustoiminnallisimmista maista. Merkittävää on osuuskuntien laaja kirjo. Osuuskuntia perustavat freelancerit, konsultit, kääntäjät, metsänomistajat ja opiskelijat. Tämä kuvaa mielestäni rohkaisevaa kehitystä. Yritysmuoto tulee koko ajan tutummaksi", Kalmi sanoo.
Yrityskirjo luo kilpailua
Erilaiset asiantuntijat ovat ehdottaneet mediassa osuustoiminnallisten yritysten lopettamista ja yhtiöittämistä, koska osuustoiminta koetaan eilisen yritysmuodoksi.
Professori Kalmi ajattelee päinvastoin: osuustoiminnallisia yrityksiä tarvitaan. Hän muistuttaa, ettei yhtiöittäminen johda aina hyviin tuloksiin. Usein juuri kuluttajat joutuvat kärsimään, kun sijoittajien etu nousee ykköstavoitteeksi.
"Toimialalle syntyy kilpailua, tuotevalikoima monipuolistuu ja palvelujen saatavuus erityisesti kaupunkikeskusten ulkopuolella kasvaa, kun toimialalla on yrityksiä, joilla on erilaisia tavoitteita. Omistajuuden monimuotoisuus on säilyttämisen arvoista. On hyvä, että yrittäjille on tarjolla erilaisia yrittäjyyden muotoja", Kalmi toteaa.
S-ryhmän Veli-Pekka Äärin mielestä nimenomaan osuustoiminta on yksi 2000-luvulla menestyvistä yritysmuodoista, sillä digiaikana valta on siirtynyt kuluttajille. Juuri tämä on kuluttajaosuuskunnan olemassaolon ydin. Osuustoiminta yhdistää liiketoiminnan ja arvopohjan.
"Keinulaudan toisessa päässä on raikas kaupallisuus ja toisessa päässä arvot ja aatteet, kuten vastuu tarjota laajaa kotimaista valikoimaa ruokakaupoissa. Kun lauta on tasapainossa, yritys menestyy ja omistajat hyötyvät", Ääri kuvaa.
"S-ryhmän voitot eivät mene muutaman taskuun vaan kaikille omistajille."
