1. Kalassa on paljon ravintoaineita
Kala on täysipainoista ja terveellistä ruokaa, sillä siitä saa monia terveydelle välttämättömiä ravintoaineita. Kalassa on runsaasti muun muassa laadukasta proteiinia ja hyvää pehmeää rasvaa. Kala on suomalaisille tärkeä D-vitamiinin lähde etenkin talvella, ja siinä on runsaasti myös jodia, jota useat suomalaiset saavat liian vähän.
Syömällä kalaa säännöllisesti voit turvata myös monien muiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saannin erityisesti silloin, kun ruokavaliossasi on vain vähän lihaa ja maitovalmisteita.
2. Syö särkeä, se kasvattaa järkeä
Tuttu sanonta ei ole täysin tuulesta temmattu. Kalan rasva sisältää nimittäin runsaasti omega-3-rasvahappoja, jotka ovat välttämättömiä muun muassa aivojen ja keskushermoston kehitykselle ja normaalille toiminnalle. Kovien rasvojen syöminen lisää muistisairauksien riskiä, mutta pehmeät kasvi- ja kalarasvat suojaavat tutkimusten mukaan sairastumiselta. Syömällä kalaa säännöllisesti voit pienentää myös aivohalvauksen riskiä.
3. Kala suojaa sydäntä
Kalan omega-3-rasvahapot hellivät sydäntä ja verisuonia. Ne laskevat veren triglyseriditasoa, vähentävät verihiutaleiden takertuvuutta, pienentävät valtimokovettumien kokoa ja niissä esiintyvää tulehdusta ja voivat alentaa verenpainetta. Kalan hyödyllisten rasvahappojen on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonitautikuolleisuutta.
4. Kalan hyödyt päihittävät mahdolliset haitat
Muutamat kalalajit voivat sisältää tavanomaista enemmän terveydelle haitallisia ympäristömyrkkyjä, kuten dioksiineja, PCB-yhdisteitä ja elohopeaa. Kalan käytön terveyshyötyjä ja -haittoja on tutkittu paljon, ja nykytiedon mukaan hyödyt päihittävät ympäristömyrkkyjen haitat. Edes runsaasti kalaa syövillä ammattikalastajilla ei ole havaittu kohonnutta terveysongelmariskiä.
Mahdollisten haittojen minimoimiseksi kalaa kannattaa käyttää monipuolisesti ja syödä vaihdellen järvi- ja merikalaa sekä kasvatettua ja luonnonkalaa. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ohjeen mukaan lasten, nuorten ja hedelmällisessä iässä olevien tulisi syödä Itämeren silakkaa, lohta ja taimenta sekä järvestä tai merestä pyydettyä haukea korkeintaan 1–2 kertaa kuukaudessa. Raskaana olevien ja imettävien naisten ei kannata syödä lainkaan haukea.
5. Kalalajeja riittämiin
Ahventa, siikaa, lohta, kuhaa, muikkua, silakkaa… Kalalajeja on riittävästi jokaiseen makuun ja käyttötarkoitukseen. Monen luonnonkalan paras sesonkiaika on keväällä jäiden lähdön jälkeen, mutta kasvatettua kalaa myydään ympäri vuoden. Vaihtelunhaluinen kokki voi hyödyntää myös pakastekalan ja kalavalmisteiden valikoimaa. Uudet perunat ja silli on kesäruokaa parhaimmillaan!
6. Vapaa-ajan kalastus säästää rahaa
Vapaa-ajan kalastus on suomalaisten tärkeimpiä luontoharrastuksia. Noin 1,5 miljoonaa harrastajakalastajaa pyydystääkin vuosittain lähes 25 miljoonaa kiloa kalaa, yleisimmin ahventa ja haukea. Tämän saaliin arvo on ammattikalastajille maksettavien hintojen perusteella peräti 51 miljoonaa euroa vuodessa.
Ennen vapaa-ajan kalastuksen aloittamista kannattaa kuitenkin selvittää, tarvitaanko kalastukseen lupa ja onko alueella voimassa kalastukseen liittyviä kieltoja ja rajoituksia. Lisäksi muutamat kalalajit on rauhoitettu osan vuodesta eli tällöin niitä ei saa kalastaa. Huomioithan, että saimaannieriä on rauhoitettu kokonaan.
7. Kalan syönti on ympäristöteko
Ammattikalastus poisti vuonna 2012 Suomen vesistöistä noin 600 tonnia fosforia ja 3 000 tonnia typpeä, joita kertyy vesistöihin muun muassa maatalouden lannoitteiden ja yhdyskuntien jätevesien mukana. Nämä aineet heikentävät vesistöjen tilaa rehevöittämällä niitä. Typpi- ja fosforikuormituksen pieneneminen vähentää vastaavasti vesistöjen rehevöitymistä.
Suomalaiset ammattikalastajat noudattavat kestävän kalastuksen periaatteita, ja kalakantojen tilaa seurataan säännöllisesti. Läheltä pyydetty kotimainen kala on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti tuontikalaa vastuullisempi valinta.
Käsittele kalaa turvallisesti
- Kala pilaantuu helposti, joten käytä se mahdollisimman nopeasti.
- Huolehdi katkeamattomasta kylmäketjusta: säilytä kalaa koko ajan 0–3 asteen lämpötilassa.
- Käsittele tuoretta ja kypsää kalaa eri työvälineillä. Pese kädet jokaisen työvaiheen jälkeen.
- Pakasta kala ennen graavausta tai sen jälkeen mahdollisten loisten tuhoamiseksi. Loisriski koskee lähinnä hauen, mateen, ahvenen ja kiisken lihaa ja mätiä.
- Kylmäsavustettuihin, graavisuolattuihin ja tyhjiöpakattuihin kalatuotteisiin liittyy ruokamyrkytyksen riski. Varsinkin riskiryhmien, kuten ikäihmisten, pitkäaikaissairaiden ja raskaana olevien naisten, tulee olla varovaisia näiden tuotteiden käytössä.
Valmista kala herkullisesti
- Kun käytät kalan mahdollisimman tuoreena, lopputuloskin on herkullinen.
- Kala ei kaipaa juurikaan mausteita, yksinkertaisimmillaan ripaus suolaa ja pippuria riittää. Myös sitruuna ja tilli sopivat moniin kalaruokiin.
- Kala taipuu rohkeisiinkin maustekokeiluihin. Kokeile esimerkiksi itämaisia mausteita (kuten curry, chili, inkivääri, juustokumina ja korianteri).
- Ylikypsennys pilaa kalaruoan. Kalafilee kypsyy pannulla äkkiä: parin minuutin paistaminen molemmin puolin riittää. Kala on kypsää, kun sen väri on muuttunut läpikuultavasta valkoiseksi (kirjolohella vaaleanpunervaksi).
