Vähärasvainen rahka sopii sellaisenaan välipalaksi tai muunneltuna jälkiruokiin ja leivontaan. Kirpeän rahkan makua pehmennetään usein lisäämällä joukkoon sokeria, kermavaahtoa tai vaniljakastiketta sekä marjoja ja hedelmiä.
Kotileipuri käyttää rahkaa herkullisiin rahkapulliin ja -piirakoihin. Ortodokseilla rahka kuuluu olennaisesti pääsiäisen ruokaperinteisiin, ja siitä tehdään muun muassa pashaa.
Vähärasvaisuus ja proteiinipitoisuus tekevät rahkasta ykkösvälipalan kuntoilijoille ja urheilijoille, erityisesti voimalajien harrastajille. Proteiini on merkittävässä roolissa silloin, kun halutaan kasvattaa tai ylläpitää lihaskuntoa. Rahkatuotteiden proteiinipitoisuus vaihtelee valmisteen mukaan 10 prosentin molemmin puolin. Lisäksi rahkan sisältämä kalsium pitää luut vahvoina.
Maitorahka luokitellaan tuorejuustoksi. Sen tekoprosessi muistuttaa kuitenkin hapanmaitotuotteiden valmistusta, sillä rahkaa saadaan lehmänmaidosta maitohappobakteerien ja juoksetteen avulla. Saostamisen jälkeen siitä poistetaan heraa, jolloin rahkan rakenteesta tulee tasainen.
Rahkapurkki tulee säilyttää jääkaapissa. Parasta ennen -päivämäärä sijaitsee tuotteen kannessa. Avaamisen jälkeen rahka kannattaa käyttää 3–4 päivän kuluessa.
Rahkan proteiinit sisältävät runsaasti elimistölle välttämättömiä aminohappoja.
