Kun asioit verkkopankissa, ostat tuotteita verkkokaupasta, poikkeat Omalle S-kanavalle tai surffailet somessa, kannattaa muistaa seuraava: voit välttää digimaailman vaaroja omalla toiminnallasi.
"Kyberturvallisuus on sitä, että internetissä voi käyttää yhteiskunnan palveluja turvallisesti", kiteyttää Viestintäviraston kyberturvallisuusasiantuntija Antti Kiuru.
"Perusasiat ovat kunnossa silloin, kun palomuuri toimii, virustorjunta on ajan tasalla ja ohjelmistopäivitykset tehtyinä. Kuluttajalta vaaditaan nettifiksuutta. Siihen kuuluu terve epäluuloisuus ja taito tunnistaa huijausyritykset. Ei kannata ladata kaikkea, klikata auki jokaista viestiä tai kertoa itsestä henkilökohtaisia asioita", Kiuru jatkaa.
Tunnistautuminen tuo turvaa
Vastuullisuus ja hyvä maine ovat yrityksille tärkeimpiä keinoja vähentää hakkereiden mielenkiintoa, mutta muutakin suojausta tarvitaan. Esimerkiksi S-ryhmän nimissä on levitetty huijausviestejä, joissa kannustetaan soittamaan maksulliseen numeroon palkinnon toivossa.
"Emme koskaan lähetä tällaisia viestejä ja yritämme aina kertoa mahdollisimman nopeasti asiakkaillemme huijausyrityksistä", kertoo SOK:n riskienhallintayksikön päällikkö Mikko Koskinen.
S-ryhmässä laitteiden ja tietojen suojaaminen on hyvällä mallilla pitkäjänteisen työn, korkeatasoisten ratkaisujen sekä luotettavien yhteistyökumppaneiden ansiosta.
"Jatkuvasti testattavia, riskikartoitettuja palvelujamme voi käyttää epäröimättä. Esimerkiksi asiakastietoa sisältäviin palveluihin kirjautuminen edellyttää aina tunnistautumista", Koskinen sanoo.
On hyvä muistaa, että sataprosenttista turvaa ei verkkomaailmassa voida saavuttaa. Kun digitalisoituminen jatkuu, huijausviestejä on yhä vaikeampi tunnistaa ja palvelunestohyökkäykset tehostuvat.
"Meidän pitää parantaa osaamistamme jatkuvasti. Vastuu on jokaisella", Kiuru ja Koskinen muistuttavat.
