Miten yhdistää ruoka ja viini onnistuneesti? Viinigurun vinkki on yksinkertainen

On vaikea sanoa, milloin Samuil Angelovin työpäivä loppuu ja vapaa-aika alkaa, sillä molemmissa Angelov saa keskittyä intohimoonsa: viiniin.

Viiniasiantuntija ja ravintolayrittäjä puhuu viinistä, maistaa viiniä, myy viiniä ja opettaa muillekin viinitietoutta. Muutaman viime vuoden aikana mies on myös osallistunut viinin tekemiseen.

Mikä viinissä niin viehättää?

”Tietysti gastronominen puoli: viinin ja ruoan yhdistelmä voi olla taivaallisen hyvä. Ja todella kiinnostavaa on se, millainen teknologia, tieto ja taito tällaisen makuelämyksen taustalla on. Siihen, millaista viini lopulta on, vaikuttavat kymmenet asiat alkaen siitä, millaisessa maaperässä viiniköynnös kasvaa.”

Viiniin liittyy myös kiehtovaa historiaa ja tarinoita. Niitä on viinimaailmassa Angelovin mukaan kuin Kauniissa ja rohkeissa. Euroopassa on viinitaloja, jotka ovat olleet saman suvun hallussa satoja vuosia.

”Jo viinin nimi voi kertoa tarinan. Kun nimessä on kaksi sukunimeä, usein taustalla on kahden hienon viinisuvun yhdistyminen.”

”Viini on kuin aikakapseli. Kun avaan vanhemman vuosikerran viinin, maku vie minut kymmeniä tai jopa satoja vuosia taaksepäin”, Angelov sanoo.

Samuil Angelovin innostus juomiin ja palvelukulttuurin kehittämiseen ravintolassa sai alkunsa noin 27 vuotta sitten, kun hän pääsi saliapulaiseksi huippuravintolaan. Pestiä seurasivat ravintola-alan opinnot, joiden myötä Angelov päätyi testaamaan viinitaitojaan kansainvälisiin sommelier-kisoihin. Euroopan mestaruuskilpailuissa hän sijoittui kärkikymmenikköön pariinkin kertaan.

”Kilpailutoiminta vei mukanaan. Parasta siinä olivat kilpakumppanit: oli mahtavaa, kun löytyi samanhenkisiä, viiniin intohimoisesti suhtautuvia ihmisiä ympäri maailman. Nykyisin olen mukana järjestämässä kilpailuja.”

Seuraavaksi Angelov kertoo, mitä hän ajattelee viineistä ja ruokakulttuurista juuri nyt.

1. Viini on ennen kaikkea ruokajuoma

”Minulle viini on ennen kaikkea ruokajuoma. Viini on ikään kuin ruoka-¬annoksen yksi kastikkeista; se täydentää ruokaelämystä tuoden siihen uuden ulottuvuuden. Kun löytää oikein onnistuneen ruoka-viiniparin, kokonaisuus on yhdessä paljon parempi kuin kyseinen ruoka tai viini yksinään.

Näin loppuvuodesta mahtava pari ovat poronkäristys ja sille sopiva juoma, kuten punainen 8-prosenttinen Setencostas Portugalista. Poronkäristys tarjotaan usein perunamuusin, suolakurkkujen ja puolukoiden kanssa. Siksi yhdistelmään sopii mainiosti puolukkaisia ja karpaloisia sävyjä sisältävä pari. Juoma tuo annokseen hapokkuutta, pienen makeuden ja bitterisyyttä – eli samantyyppisiä elementtejä kuin puolukkasurvoskin. Puolukat voikin jättää vaikka pois annoksesta, kun sen kanssa tarjoaa tätä juomaa.

Juoman ja ruoan yhdistämiseen on monenlaisia suosituksia ja sääntöjä, mutta kannattaa muistaa, että tärkeintä on, miltä yhdistelmä omassa suussa maistuu.”

2. 8-prosenttisissa juomissa on löytöjä

”Sommelierinä iloitsen siitä, että viiniin ei suhtauduta enää yhtä hienostelevasti kuin vielä muutama vuosikymmen sitten. Viini on korkean jalostusasteen maataloustuote, kauppatavara ja jopa sijoituskohde. Toiset viljelevät porkkanoita, toiset viiniä.

Tästä arkipäiväistymisestä yhtenä esimerkkinä ovat kauppoihin tulleet matala-alkoholiset eli korkeintaan 8-prosenttiset viinit ja muut rypäletuotteet. Jotkut niitä väheksyvät, mutta turhaan. Erityisesti monet kevyemmät vaaleat juomat ovat oikein onnistuneita. Ja kannattaa muistaa, että matala-alkoholisten juomien joukossa on myös maailman arvostetuimpia jälkiruokaviinejä, kuten eiswineja. Nehän ovat olleet kuninkaiden viinejä ja viinien kuninkaita.

8-prosenttiset viinit ja muut rypäletuotteet ovat suomalainen erikoisuus: niitä on alettu valmistaa tässä mittakaavassa nimenomaan Suomen markkinoille. Mutta olen kuullut, että 8-prosenttiset viinit ja muut rypäletuotteet ovat viime aikoina herättäneet muuallakin Euroopassa kiinnostusta. Voidaan siis ajatella, että suomalaiset ovat olleet luomassa uudenlaista viinikulttuuria. Taustalla tässä tietysti on se, että alkoholin käytön vähentäminen on yleinen trendi maailmalla.”

3. Alkoholipolitiikan on aika muuttua

”Matala-alkoholisten viinien ja muiden rypäletuotteiden tulo kauppoihin oli erittäin hyvä alku alkoholipolitiikan muutokselle Suomessa. Vihdoinkin olemme tilanteessa, joka on ollut pitkään monessa muussa maassa: viiniä saa ruokakaupasta. Toivottavasti muutos jatkuu ja saamme pian myös korkeintaan 15 prosentin vahvuiset viinit vapaampaan myyntiin.

Väitän, että kun viini arkipäiväistyy, tabu alkoholin ympärillä hiljalleen purkautuu ja houkutus liikakäyttöön vähenee. Jo nyt nuoret käyttävät vähemmän alkoholia kuin vuosikymmeniä sitten. Osalle suomalaisista alkoholi on ongelma, ja liiallisen käytön haitoista on uskallettava puhua. Mutta pullo ei ole suurkuluttajalta jäänyt hankkimatta ennenkään, vaikka myyntiä tai palvelua on rajoitettu.”

Lue myös