Sienibongaus voi tuntua yhtä hyvältä kuin seksi

Sienibongari Jarkko Korhonen

”Uuden sienilajin löytäminen synnyttää euforiaa ja mielihyvää, ja se tunne on verrattavissa jopa hyvään seksiin”, sanoo biologi ja konduktööri Jarkko Korhonen. Tällaisia tuntemuksia hän on kokenut muun muassa löytäessään kokonaan uuden rouskulajin Suomessa, valjurouskun.

Vaikka ihmisen toiminta usein tuhoaa sienien kasvupaikkoja, jotkut sienet ovat riippuvaisia ihmisen luomasta ympäristöstä. Korhonen varoittaa, että sienirihmaston tuhoaminen voi aiheuttaa odottamattomia vaikutuksia koko ekosysteemiin.

Rikospaikkabongari Tiitu

Rikospaikoilla käyminen on osa prosessia, joka auttaa ymmärtämään maailman rumuutta ja konkretisoi uutisoinnin, sanoo rikospaikka­bongari Tiitu. Tiitusta on lohduttavaa huomata, että muutkin ihmiset kokevat tarvetta käsitellä kauheita asioita esimerkiksi tuomalla kynttilöitä rikospaikalle.

”Empatia ja konkreettiset teot tuovat jollain tavalla toivoa ihmisten hyvyydestä pahojen asioiden keskellä.”

Toisaalta rikospaikoilla käyminen on tärkeää Tiitulle myös siksi, että siellä näkee elämän jatkuvan kaikesta huolimatta.

Lentokonebongarit Elias Markkanen ja Otto Pehkonen

”Lentokoneiden bongaaminen synnyttää intoa ja adrenaliinia”, kuvailevat nuoret lentokonebongarit Elias ja Otto. Elias kertoo, että koneissa kiehtovat eniten äänet ja ulkonäkö. ”Kun bongaan harvinaisen tai suuren koneen, tunne rinnassa on kuin suuren kaiuttimen basso”, Otto lisää.

Kaksikon muistoihin on jäänyt muun muassa Airbus A340:n viimeinen lento Helsinki-Vantaan kentällä ja harvinaisen Boeing E-4:n näkeminen.

Myrskybongari Jan Blomqvist

Jan Blomqvist juoksi lapsena pihalla salaman lyöntien tahdissa. Mitä kovempi ukkonen, sitä innostuneempi hän oli. Nyt aikuinen Blomqvist seisoo ukkosrintaman edessä ja innostus on edelleen yhtä voimakas.

”Myrskyn ennakointi herättää jännitystä jo päiviä ennen myrskyn saapumista.”

Maasturi vie Blomqvistin myrskyjen perässä paikkoihin, joihin asfaltti ei yllä.

Perhosbongari Lassi Jalonen

Lassi Jalosen perhosbongaus alkoi 8-vuotiaana pikkuveljen kanssa. Nyt se on osa hänen työtään luontokartoittajana ja tärkeä tapa olla yhteydessä luontoon.

”Perhoskeräily on myös loistava indikaattori luonnon muutoksista”, Jalonen sanoo. Ilmaston lämpeneminen on tuonut Suomeen uusia perhoslajeja. Eteläisen Suomen lajisto vastaa nyt sitä, mitä eteläisessä Virossa nähtiin 20 vuotta sitten.

Jaloselle mieleenpainuvimpia muistoja perhosbongauksen parissa ovat Lapin yöttömät yöt ja ne hetket, joina kankaan pintaa on vaikea erottaa tuhansilta perhosilta.