Kasviopas: pihan pensaat

Pensaat antavat näkö- ja tuulensuojaa. Pensaan saa kukoistamaan kun se valitaan pihan olosuhteiden mukaan.

Teksti: Yhteishyvä

Kuvat: SOK

22.10.2018 | Päivitetty 30.1.2025

Mainos (sisältö jatkuu alla)Mainos päättyy

Pensas kasvupaikan mukaan

Kotipihan lehtipensasistutuksia suunnitellessa on tärkeintä valita lajeja, jotka menestyvät pihan kasvuoloissa. Jos pensas istutetaan paikkaan, jossa se ei viihdy, se kasvaa kituliaasti. Lajille luontainen kasvupaikka on myös kauniin kukinnan edellytys.

Kasvuvyöhyke

Suurin osa puutarhan pensaista valitaan kasvuvyöhykkeen mukaan. Istutuksissa voi kokeilla erikoisuuksiakin. Jos talvenarkoja lajeja on vain muutamia, kovatkaan pakkastalvet eivät aiheuta suurta tuhoa.

Kasvutila

Pieneen puutarhaan istutetaan lajeja, jotka eivät kasva korkeiksi, suuremmalla tontilla on tilaa myös reheväkasvuisille pensaille. Huomioi pensaan lopullinen koko jo istutusvaiheessa.

Muoto, kukinta ja väritys

Pensasryhmän suunnittelussa otetaan huomioon myös lehtien erilaiset muodot ja värit. Vaatimattomasti kukkiva saattaa olla syysväreissään puutarhan kaunein kasvi.

Aurinkoisen paikan pensaita

Kuiva maaperä

Kasvi	Korkeus	Kukinta	Vyöhyke
Siperianhernepensas (Caragana arborescens)	3–6 m	touko–kesä	I–VIII
Suikerovihma (Cytisus decumbens)	0,2 m	touko–kesä	I–III (IV)
Keltavuohenkuusama (Diervilla lonicera)	0,6 m	heinä	I–IV
Pensashanhikki (Potentilla fruticosa)	0,5–1,5 m	lajikekohtainen	I–
Lamohietakirsikka (Prunus pumila)	0,2	touko	I–

Tuore maaperä

Kasvi	Korkeus	Kukinta-aika	Vyöhyke
Mongolianvaahtera (Acer ginnala)	3–5 m	touko	I–IV (V)
Koristearonia (Aronia x prunifolia)	0,5–3 m	kesä	I–V
Japaninhappomarja (Berberis thunbergii)	1–1,5 m	kesä	I–IV(V)
Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica)	0,5–1 m	touko–kesä	I–II (III)
Euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana)	2–3 m	huhti–touko	I–III (IV)
Jjalo-onnenpensas (Forsythia ´Nothern Gold´)	1–1,5 m	touko	I–III
Marjaomenapensas (Malus toringo var. sargentii)	1–2,5 m	touko–kesä	I–II (III)
Pikkujasmike (Philadelpuhus x lemonei)	1 m	heinä	I–II
Pensashanhikki (Potentilla fruticosa)	0,5–1,5 m	vaihtelee lajikkeittain	vaihtelee eri lajikkeilla
Norjanangervo (Spiraea `Gresfheim´)	1–1,5 m	kesä	I–IV
Nukkeruusu (Rosa nitida ´Kebu´)	0,5–0,8 m	kesä–elo	I–IV

Hapan maaperä

Kasvi	Korkeus	Kukinta-aika	Vyöhyke
Kanerva (Calluna vulgaris)	0,3 m	heinä–elo	VII
Pallohortensia (Hydrangea arborescens ´Annabelle´)	1–2 m	heinä–syys	I–III
Mustilanhortensia (Hydrangea pan. ´Mustila´)	2 m	heinä–elo	I–V
Pensasmustikka (Vaccinium corymbosum ´Aino´ ja ´Alvar´)	0,7–1 m	kesä–heinä	I–V

Puolivarjoisan paikan pensaita

Tuore maaperä

Kasvi	Korkeus	Kukinta-aika	Vyöhyke
Mongolianvaahtera (Acer ginnala)	3–5 m	touko	I–IV (V)
Koristearonia (Aronia x prunifolia)	0,5–3 m	kesä	I–V
Alkomarjakanukka (Cornus ´Alba Siberian Pea)	2	kesä–heinä	I–IV
Sinikuusama (Lonicera caerulea)	1,5–2 m	touko–kesä	I–IV
Grönlanninhanhikki (Potentilla tridentata ´Nuuk´)	0,1–0,2 m	kesä–heinä	V
Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia)	2 m	heinä–elo	V
Idänvirpiangervo (Spiraea chamaedryfolia)	1,5 m	kesä–heinä	I–VII

Kuiva maaperä

Kasvi	Korkeus	Kukinta-aika	Vyöhyke
Pensashanhikki (Potentilla fruticosa)	0,5–1,5 m	vaihtelee lajikkeilla	vaihtelee eri
lajikkeilla
Siperianhernepensas (Caragana arborescens)	3–6 m	touko–kesä	I–VII
Linnantuhkapensas (Cotoneaster ´Skogholm´)	0,4–0,6 m	kesä	I–II
Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica)	0,5–1 m	touko–kesä	I–II (III)
Keltavuohenkuusama (Diervilla lonicer)	0,6 m	heinä	I–IV

Varjoisan paikan pensaita

Tuore maaperä

Kasvi	Korkeus	Kukinta-aika	Vyöhyke
Lännenheisiangervo (Physocarpus opulifolius)	2–3 m	kesä	I–V
Taikinamarja (Ribes alpinum)	1–1,5 m	touko–kesä	VI (VII
Pikkuherukka (Ribes glandulosum)	0,5 m	kesä	I
Idänvirpiangervo (Spiraea chamaedryfolia)	1,5 m	kesä–heinä	I–IV
Valkolumimarja (Symphoricarpus albus var. laevigatus)	1,5 m	kesä–elo	V (VI)

Hapan maaperä

Kasvi	Korkeus	Kukinta-aika	Vyöhyke
Mahonia (Mahonia aquifolium)	0,3–1 m	touko	I–IV
Alppiruusu Kullervo (Rhododendron´Tigerstedtii`-hybr.)	1 m	kesä	I–III
Alppiruusu Pohjolan tytär (Rhododendron´Tigerstedtii` -hybr.)	11,5 m	kesä	I–VI

Pensaat aitana ja aidanteena

Eri lajeista voi sommitella vapaasti kasvavan aidanteen, jossa pensaiden korkeus ja kukinta-ajat vaihtelevat.
Säännöllisen muotoiseen pensasaitaan istutetaan lajeja, jotka sietävät vuosittaista leikkaamista.
Korkeaksi kasvavat ja nopeakasvuiset pensaat sopivat tuulensuojiksi ja aidanteiksi tontin reuna-alueille.
Muun muassa pajukasvit ovat tuuheita suojapensaita, jotka menestyvät sekä auringossa että puolivarjossa. Niiden kauneusarvo on värikkäissä oksissa, ja joitakin lajeja koristavat keväisin myös pajunkissat.