Perunkirjoitusohjeet - Yhteishyvä

Perunkirjoitusohjeet

Perunkirjoitusohjeet

Perukirjaan kootaan tiedot vainajan varoista ja veloista sekä perillisistä. Lain mukaan perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Jaa Somessa
Teksti
Petra Sneck
Asiantuntija
lakimies Juhani Laine, HOK-Elannon Perunkirjoitustoimisto
Kuvat
SOK

Perukirjasta ilmenevät kuolinpesän osakkaat. Toiseksi se on yhteenveto vainajan varoista ja veloista. Lisäksi se on perintöveroilmoitus, jonka perusteella perintövero määrätään.

Vastuu perunkirjoituksen toimittamisesta on kuolinpesän osakkailla, ensisijaisesti henkilöllä, jonka hoidossa jäämistö on. Yleensä on järkevää, että jakamattoman pesän asioita hoitaa yksi henkilö, tarvittaessa kaikkien osakkaiden valtuuttamana. Jokaisen Suomessa vakinaisesti asuneen kuoleman jälkeen on tehtävä perunkirjoitus.

Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Perunkirjoituksen jälkeen on kuukausi aikaa toimittaa perukirja verohallinnolle. Perunkirjoituksen järjestelyiden aloittamista ei kannalta viivytellä, sillä välttämättömien asiakirjojen hankkimiseen saattaa kulua yllättävän paljon aikaa.

Perunkirjoituksen osallistujat

Perunkirjoitustilaisuus voi olla joskus nopeakin muodollisuus, jossa vain todetaan ennalta tiedossa olevat ja sovitut asiat. Tilaisuuteen on kuitenkin aina kutsuttava kaikki pesän osakkaat sekä leski, vaikka hän ei olisikaan osakas. Lisäksi on kutsuttava mahdolliset omaisuuden toissijaiset saajat. Heitä ovat esimerkiksi avioliitossa kuolleen lapsettoman henkilön ns. toissijaiset perilliset, kuten vainajan puolison isä, äiti, veli, sisar tai sisaren jälkeläinen.

Muiden kuin pesän ilmoittajan ei kuitenkaan ole välttämätöntä olla paikalla tilaisuudessa. Riittää, että kutsut on toimitettu kohtuullisessa ajassa ennen perunkirjoitusta.

Perukirjan sisältö

  • johdanto
  • varat ja velat
  • vakuutukset.

Perukirjan johdanto-osa

Perukirjan johdanto-osaan merkitään tiedot vainajasta, tämän mahdollisesta puolisosta, kuolinpesän osakkaista sekä mahdollisista toissijaisista omaisuuden saajista ja erityistestamentinsaajista.

Pesän osakkaita ovat perilliset ja yleistestamentinsaajat sekä eloon jäänyt puoliso edellyttäen, että jommallakummalla puolisoista on ollut avio-oikeus toisen puolison omaisuuteen. Johdanto-osaan merkitään myös luettelo kaikista asiakirjoista, joiden tietoihin perunkirjoitus pohjautuu.

Virkatodistukset: Pesän osakkaista tarvitaan erilliset ns. elää-todistukset, ellei suoraan vainajaa koskevista todistuksista käy ilmi, että osakkaat ovat olleet elossa vainajan kuollessa. Vainajaa koskien tarvitaan virkatodistus jokaisesta väestökirjanpidon rekisteristä, jossa hän on ollut kirjoilla täytettyään 15 vuotta. Todistukset saa seurakunnista tai maistraateista riippuen siitä, onko vainaja kuulunut kirkkoon vai ei. Jos henkilö on muuttanut useasti paikkakunnalta toiselle, saattaa tilattavien todistusten määrä olla hyvinkin suuri.

Jos vainajalta ei jäänyt lapsia, eivätkä vanhemmat ole elossa, joudutaan vastaava virkatodistusketju hankkimaan vainajan vanhemmista, ja mahdollisesti aiemmin kuolleista sisaruksista. Jos sisaruksia tai näiden jälkeläisiä ei ole elossa, laajenee sukuselvityksen hankkiminen koskemaan isovanhempia. Laajan sukuselvityksen hankkiminen voi viedä useita kuukausia, etenkin, jos tietoja joudutaan hankkimaan myös ulkomailta.

Testamentti ja avioehtosopimus: Perukirjaan liitetään myös mahdollinen testamentti sekä avioehtosopimus. Jos vainaja oli leski, kuuluu myös ensin kuolleen puolison perukirja liiteaineistoon, samoin mahdollinen ositus- ja jakokirja.

Ennakoi läheisille koituvaa vaivaa varmistamalla, että omat tärkeät asiakirjat, erityisesti mahdollinen testamentti, ovat varmassa tallessa ja helposti löydettävissä.

Vainajan varat ja velat

Omaisuusluettelo sisältää tiedot vainajan varoista ja veloista. Jos vainaja oli kuollessaan avioliitossa, otetaan perukirjaan myös luettelo lesken varoista ja veloista. Kahden uskotun miehen tehtävänä on arvioida varallisuus kuolinhetken käyvän arvon mukaisena.

Jos kuolemantapauksen takia maksetaan vakuutuskorvaus tai hautausavustus, merkitään tämä muusta omaisuudesta erillisenä kohtanaan perukirjaan.

Omaisuusluettelon laatimiseksi tarvitaan useimmiten:

  • saldotodistukset vainajan ja lesken pankkitileistä
  • todistukset vainajan ja lesken arvo-osuustileistä ja sijoitusrahastoista
  • isännöitsijäntodistus asunto-osakkeesta
  • lainhuutotodistus kiinteistöstä
  • rekisteröintitodistus ajoneuvosta.

Tarvittavien asiakirjojen määrä riippuu viime kädessä vainajan ja lesken omaisuudesta. Jos jompikumpi oli vainajan kuolinhetkellä jakamattoman kuolinpesän osakas, myös kyseisen kuolinpesän osakkuus pitää merkitä perukirjaan.

Kuolinpesän pankkiasioita hoitava osakas tarvitsee pankissa asioidessaan oman henkilöllisyystodistuksensa lisäksi virkatodistuksen, josta osakkuusasema ilmenee. Vainajan pankkitilien lopettaminen edellyttää kaikkien osakkaiden antamaa yksilöityä valtakirjaa.

Asunto-osakkeen tai kiinteistön arvon selvittämiseen voi käyttää julkisia hintatilastoja, mutta usein pyydetään erillinen arvio kiinteistönvälittäjältä. Ajoneuvon hinnan määrityksessä voidaan käyttää apuna esimerkiksi verkosta löytyvien myyntipalstojen hintatietoja. Tavanomainen koti-irtaimisto, jonka arvo on alle 4 000 euroa, ei kuulu perintöverotuksen piiriin.

Vähennettävät velat ja kulut

Perukirjaan merkitään ne velat ja kulut, jotka voidaan vähennyksinä ottaa huomioon perintöverotuksessa. Pesän varoista joudutaan usein maksamaan erilaisia kuluja ennen perinnönjakoa, mutta vain osa on vähennyskelpoisia perintöverotuksessa.

Vähennyskelpoisia ovat:

  • vainajan elinaikanaan ottamat velat
  • vainajan elinaikaan kohdistuvat laskut, jotka on maksettu vasta kuoleman jälkeen, esimerkiksi hoito-, puhelin- ja sähkölaskut.
  • kohtuulliset hautaamisesta sekä hautakivestä aiheutuneet kulut
  • perunkirjoituskulut.

Perukirjan päättää niin sanottu vakuutusosa. Pesän ilmoittaja vakuuttaa allekirjoituksellaan perunkirjoitusta varten antamansa tiedot oikeiksi. Uskotut miehet taas todistavat allekirjoituksillaan arvioineensa heille ilmoitetut pesän varat. 

Selvityksiä varoista ja veloista ei liitetä perukirjaan, mutta kuolinpesän osakkaiden on silti säilytettävä ne.

Käyttäisinkö asiantuntijaa?


Perunkirjoituksessa ei ole lain mukaan pakko käyttää lainoppinutta asiantuntijaa. Useimmissa tapauksissa se on kuitenkin suositeltavaa, sillä saattaa olla vaikea arvioida, kuinka yksinkertaista perukirjan laatiminen lopulta on. Virheet ja väärät ratkaisut voivat johtaa epäedullisiin seurauksiin perintöverotuksessa.

Ammattilaisen käyttäminen osoittautuu yleensä välttämättömäksi tilanteissa, joissa omaisuutta tai osakkaita on paljon tai osakkaiden välit ovat riitaisat. Samoin sellaisissa tilanteissa, joissa pesään sisältyy myös toisen, aikaisemmin jakamatta jääneen pesän omaisuutta. Tyypillinen veloitus perunkirjoituksesta on 500–1 500 euroa.

Jos haluat laatia perukirjan ilman lakimiestä, on suositeltavaa perehtyä hyvin verohallinnon antamiin oheisiin ja tarvittaessa kysyä neuvoja verohallinnolta.

Määräaikaan voi hakea pidennystä


Perunkirjoituksen toimittamisaikaan on mahdollista hakea lykkäystä verohallinnolta. Pidennykselle täytyy olla perusteltu syy. Kirjallinen hakemus on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.

Perunkirjoituksen laiminlyönti


Jos perunkirjoitusta ei toimiteta lain edellyttämällä tavalla, seurauksena voi kuolinpesän ilmoittajalle olla perintöveron korotus.

Toimittamattoman tai puutteellisen perukirjan takia verottaja saattaa myös toimittaa arvioverotuksen, joka voi olla todellista tiukempi.

Lisätietoja:

HOK-Elannon Perunkirjoitustoimisto

Julkaistu: 31.3.2015
Muokattu: 11.12.2018
Jaa Somessa