Mukava ja kannustava työyhteisö ja hyvä esimies. Ne merkitsevät nuorelle työntekijälle jopa palkkaa enemmän, kertoo S-ryhmän tutkimus nuorten työntekijöiden työelämän odotuksista. Tärkeää on myös se, että työ on helppo sovittaa muuhun elämään.
Työnantajilla onkin käsissään aivan uudenlainen sukupolvi, sanoo SOK:n henkilöstöjohtaja Susa Nikula.
”Kuilu aiempiin ikäluokkiin on ehkä suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Nuoret eivät esimerkiksi valitse asuinpaikkaansa työn mukaan, vaan päinvastoin. Ensin mietitään, missä halutaan asua, ja vasta sitten etsitään sieltä töitä. Vapaa-aika, perhe ja harrastukset menevät ohi työn.”
Vakituinen työpaikka ei enää ole samanlainen tavoite kuin aiemmilla sukupolvilla. Nuorilla on matalampi kynnys irtisanoutua, jos työ ei enää tunnu hyvältä. Sekä työn että työyhteisön merkityksellisyys on tärkeämpää kuin työsuhteen muoto.
Vakituinen työpaikka ei enää ole samanlainen tavoite kuin aiemmilla sukupolvilla.
”Enemmistö nuorista kuitenkin haluaa tehdä töitä, saada vakituisen työn, tienata ja kiinnittyä yhteiskuntaan”, Nikula tiivistää.
Saisinko palautetta?
Uutta sukupolvea leimaa myös digitaalisuuden kanssa eläminen. Nuoret ovat tottuneet siihen, että kaikki tieto löytyy pyyhkäisemällä – ja että se löytyy nopeasti. Myös palautteen he mielellään saisivat heti.
”Nopeus ja hektisyys näkyvät kaikessa. Jatkuva palaute esimieheltä voi viisikymppisestä tuntua jopa teennäiseltä, mutta nuoret toivovat sitä. He haluavat keskustella asioista saman tien ja kokea, että heidän työnsä tulee nähdyksi päivittäin”, kuvaa Nikula.
Nuoret ovat tottuneet siihen, että kaikki tieto löytyy pyyhkäisemällä – ja että se löytyy nopeasti.
Tutkimuksen yllättävää tietoa on, että peräti 39 prosenttia nuorista kertoi viimeisen kuukauden aikana usein kokeneensa alakuloa tai masennusta.
Nikula uskoo siihen olevan kaksi syytä. Ensinnäkin nuoret puhuvat avoimemmin tuntemuksistaan ja esimerkiksi terapiassa käymisestä kuin vanhemmat sukupolvet.
”Lisäksi alakulo voi liittyä elämänhallinnan puutteeseen. Jos kotona ei ole opetettu esimerkiksi elämän rytmiä ja aikataulujen merkitystä, nuori saattaa mennä kipsiin, kun työelämässä vaaditaan säännönmukaisuutta.”
