Kuin aikamatkalla
Tehtaan jykevät neulontakoneet ja paksut lankakerät muistuttavat ulkomuodoltaan teknisiä kynttiläkruunuja. Ne säksättävät valkoista puuvillaneulosputkea säiliöön. Kun säiliö on täynnä, sammuttaa neuloja Johanna Porvali koneen. Hän katkaisee putken saksilla ja vetää valmiin neuloksen esiin.
Porvali taittelee putken noin kymmenen kilon pakaksi ja tarkastaa, ettei siinä ole lutikoiksi kutsuttuja reikiä tai öljytahroja. Hän kertoo yli 30 vuoden kokemuksella, että toisinaan langat menevät solmuun ja neulat räksähtävät rikki.
"Silloin kirosanat lentelevät, mutta onneksi minulla on täällä tilaa", neulomossa yksin työskentelevä Porvali nauraa.
Valmis putkineulos kuljetetaan kärryllä yläkerran ompelimoon. Ompelimon raskas ovi on kuin portti menneisyyteen.
Oranssein kukkaverhoin somistetussa tilassa lojuu kangaspinoja jokaisella pöydänkulmalla. Kullakin teollisuusompelukoneella on omanlaisensa ääni.
"Täällä työ ei ole muuttunut merkittävästi vuosien aikana", kommentoi leikkaaja Soili Juutilainen.
Made in Finland
Juutilainen leikkaa putkineulosta noin metrinpituisiksi paloiksi sähköleikkurilla. Yhdestä neuloksesta tehdään 25 kappaleen pino, joka leikataan pystysahan avulla laamapaidan muotoon. Kun osat ovat valmiit, ne ommellaan saumurilla kiinni toisiinsa.
Raili Rasinen ompelee samalla vasempaan olkapäähän lapun, joka kertoo paidan kestävän 60 asteen pesun. Lapussa on myös lause, joka löytyy harvasta vaatteesta nykypäivänä: Made in Finland. Laamapaita onkin työvaiheiltaan sataprosenttisesti suomalainen tuote.