Onko ananas hyvä nesteenpoistaja? Näin vastaa ravitsemusterapeutti!

Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen antaa väitteelle kylmää kyytiä, sillä tieteellistä tutkimusnäyttöä ananaksen nestettä poistavasta ominaisuudesta ei oikeastaan ole olemassa.

”Ihmisillä tehtyjä tutkimuksia aiheesta ei juurikaan löydy. Vaikuttaakin siltä, että uskomus ananaksen nestettä poistavasta vaikutuksesta on enemmän urbaanilegenda kuin tieteellinen fakta”, Partanen sanoo.

Ravitsemusterapeutti arvelee, että mahdollinen koettu hyöty ananaksen käytöstä nesteen poiston vauhdittajana voi perustua siihen, että ananaksessa on paljon vettä. Samanlaisen hyödyn voisi kuitenkin saada myös tavallista vettä juomalla.

Isompi merkitys on ruokatottumusten ja elintapojen kokonaisuudella.

”Tätä olisi helppo tutkia, kun laitettaisiin koehenkilöt juomaan litra vettä ja litra ananasmehua ja katsottaisiin, miten eri juomat nesteenpoistoon vaikuttavat” Partanen selostaa.

Nykyisen tutkimusnäytön valossa Partanen ei ole vakuuttunut ananaksen tehosta nesteenpoistajana. Ei ananaksen syönnistä silti ole mitään haittaakaan, kun se on osa monipuolista ruokavaliota.

Ananas on kevyttä syötävää, sillä sata grammaa ananasta sisältää energiaa vain 56 kilokaloria. Tuoreessa ananaksessa on paljon C-vitamiinia - sadan gramman annos kattaa melkein puolet päivän C-vitamiinitarpeesta.

Säilykeananaksessa C-vitamiinia on vähemmän kuin tuoreessa. Ananas sisältää jonkin verran myös A-vitamiinia sekä B-ryhmän vitamiineja, monia kivennäisaineita sekä kuitua.

Sata grammaa ananasta kattaa melkein puolet päivän C-vitamiinitarpeesta

Ananaksessa on lisäksi bromelaiini-nimistä entsyymiä, jota hyödynnetään myös ravintolisänä. Bromelaiinin sanotaan edistävän ruuansulatusta ja ehkäisevän tulehdusta. Hanna Partasen mukaan tästä löytyy jonkin verran tieteellisiä tutkimustuloksia.

”Yksittäiset ruoka-aineet ja niiden sisältämät terveelliset yhdisteet ovat mielenkiintoisia tutkimuskohteita, mutta ihmisen koko ravitsemuksen ja terveyden kannalta niiden merkitys jää silti pieneksi. Paljon isompi merkitys on ruokatottumusten ja muiden elintapojen kokonaisuudella. Pelkästään ananasta syömällä ei voi terveyttä pelastaa, jos moni muu asia on ihan pielessä”, Partanen muistuttaa.

Liiallista nesteturvotusta Partanen neuvoo helpottamaan ennen kaikkea suolan kohtuukäytön avulla.

Oman nyrkin kokoinen annos hiilihydraatteja ateriaa kohti on hyvä ohjenuora.

Liian suolainen ruoka on usein syyllinen numero yksi, kun esimerkiksi sormet ja nilkat turpoavat ylimääräisen nesteen kertymisen vaikutuksesta. Hyvin hiilihydraattipitoinen ruokakin voi turvottaa, sillä hiilihydraatit sitovat nestettä elimistöön.

”Kohtuukäyttö auttaa tässäkin. Oman nyrkin kokoinen annos hiilihydraatteja ateriaa kohti on hyvä ohjenuora. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi kahta perunaa tai 1,5 desilitraa riisiä tai pastaa. Höttöhiilareiden, kuten karkkien, leivonnaisten ja vähäkuituisen leivän, määrää ruokavaliossa kannattaa muutenkin rajoittaa”, Partanen ohjeistaa.

Ruokatottumusten ohella on hyvä kiinnittää huomiota muihinkin elintapoihin. Säännöllinen liikunta auttaa turvotuksen vähentämisessä, sillä se pitää elimistön nesteet liikkeessä.

Riittävästä unesta ja stressin hallinnasta on Partasen mukaan hyötyä myös turvotuksen ehkäisyssä.

Jatkuva, liiallinen turvotus esimerkiksi jaloissa voi olla merkki vakavastakin sairaudesta, kuten häiriöistä sydämen, maksan tai munuaisten normaalissa toiminnassa. Jos turvotus ei muutamassa päivässä hellitä ruoka- ja liikuntatottumuksia tarkistamalla, on varmuuden vuoksi hyvä pistäytyä lääkärin vastaanotolla.