Ruoka hurmaa, hävikki hirvittää

Ruoka puhuttaa ja ohjaa toimintaamme enemmän kuin koskaan. Tämä tuli selväksi S-ryhmän järjestämässä trendihautomossa, johon osallistui yli 50 ruokavaikuttajaa eri tahoilta. Mukana oli tutkijoita, tuottajia, virkamiehiä, kokkeja, bisnesväkeä, start-up-pioneereja, tubettajia ja mielipidevaikuttajia. S-ryhmän pääjohtaja Taavi Heikkilä kertoi kaupparyhmän uskovan lujasti suomalaiseen ruokaan myös tulevaisuudessa.

"Oiva esimerkki suomalaisesta pärjäämisestä on pettuleipä. On aika ottaa Suomen oloissa selviytyville ominainen idearikkaus esiin ja miettiä yhdessä, millä eväillä nostamme Suomen maailman kekseliäimmäksi ruokamaaksi."

Brittiläisen tulevaisuudentutkija James Wallmanin, ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelän ja S-ryhmän kaupallisen johtajan Ilkka Alarodun inspiraatiopuheenvuorojen saattelemina keskustelu lähti lentämään myös sosiaalisessa mediassa, erityisesti Twitterissä, jonka viestivirtaa voi seurata tunnisteella #ruokamanifesti.

Kasvikset olivat vuoden 2016 ylivoimainen ruokabuumi eikä loppua näy. Päivän aikana todettiin, että ruoan puhtaudesta, eettisyydestä ja vastuullisuudesta tulee entistäkin tärkeämpää, vaikka trendit vaihtelisivatkin. Maakuntien perinneruokien nousulle povattiin uutta tulevaisuutta. Selvää on, että uudet kasvipohjaiset ruokakeksinnöt, kuten nyhtökaura ja härkis, saavat uusia sisaruksia, joita nuoret innovaattorit ja start-up-yrittäjät kätilöivät.

Keskeistä ruokakeskustelussa on kuitenkin se, että ruoka synnyttää uusyhteisöllisyyttä, jota moni kaipaa. Teknologian ottaessa yhä suurempaa valtaa arjessamme haluamme tehdä ruokaa itse, valmistaa ruokaa, joka on juuri minulle, minun perheelleni ja minun elämäntilanteeseeni sopivaa.

Ruoka on ruokaa myös somessa. Ruoka-annokset keräävät sydämiä ja peukkuja, yhteiset ruokahetket, matkat ja sesonkien vaihtelut näkyvät Facebook- ja Instagram-feedeissä. Kun sienestyskausi alkaa, täyttyy myös some sienistä. Ruoka on vahva väline rakentaa omaa identiteettiä.

Kehitettävääkin trendihautomo toi lautasillemme: Tuottajien tukiviidakosta haluttiin eroon ja tuotannosta aidosti kannattavaa. Tutkimukseen ja tuotekehittelyyn toivottiin investointeja. Brändäys- ja markkinointitaidoissa haluttiin ottaa mallia ruotsalaisilta. Päivän mantra tuntui olevan, että on osattava ajatella isosti ja luottaa omaan ainutlaatuisuuteen, vaikka kyseessä olisi pienikin asia.

Hävikki koettiin häpeäksi, josta halutaan eroon kokonaan. Aistittavissa oli myös tietynlainen haikeus niukkuuden ekonomiaan – ruokaa pitäisi hankkia vain sen verran, kun sitä tarvitsee eikä kauppojen valikoimien tarvitse ehkä tulevaisuudessa olla enää niin mittavat.

Maailman kekseliäin ruokamaa -ajatushautomossa syntyneiden teesien pohjalta julkaistaan S-ryhmän oma ruokamanifesti. Se tapahtuu 10. heinäkuuta SuomiAreenassa Porissa. Myös asiakkaita osallistetaan keskusteluun ja manifestin tekoon pitkin kevättä, etenkin Yhteishyvän eri kanavissa.

Esimakua mielipiteiden kirjosta saatiinkin illan suorassa tv-lähetyksessä, jossa keskustelijoina kuultiin kokki Jyrki Sukulaa, valikoimajohtaja Antti Oksaa, Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilää, tubettaja Paju Purovuota sekä yrittäjä Samuli Laurikaista. Ohjelmaa katsoi suorana lähetyksenä noin 62 000 suomalaista ja Twitterin puolella twiittejä tuli paikoin kiivastakin vauhtia.

S-ryhmä lupaa, että kevään aikana kaikilla on mahdollisuus päästä kommentoimaan tilaisuudessa esitettyjä väitteitä, tutustumaan suomalaisiin ruokainnovaatioihin ja testaamaan omia tottumuksiaan ruoan kuluttajina. Pyrkimyksenä on, että S-ryhmä ammentaa keskustelusta eväitä oman toimintansa kehittämiseen tulevaisuudessa.