Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Koukuttavat ristikot

Teksti:
Jenni Uusilehto
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 26.1.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Innokkaimmat harrastajat käyttävät ristikoiden ratkomiseen kaiken vapaa-aikansa. Ristikot ovat erinomaista jumppaa aivoille, ja sudoku tai muut aivopähkinät eivät niille pärjää.

Viisi minuuttia ja sata kertaa viikossa. Nämä luvut kertovat Riitta Rustarin ristikkoinnostuksesta: viidessä minuutissa hän ratkaisee sivunkokoisen perusristikon, ja viikossa ratkeaa noin sata ristikkoa.

Rustari hurahti ristikoihin jo lapsena, mutta lopullisesti innostus karkasi käsistä vuonna 1993. Tuolloin hän osallistui ristikonratkonnan SM-kisoihin ja tuli yllättäen toiseksi. Rustari liittyi Sanaristikkoseura Sanaseppoihin, ja seuraavana vuonna hänet nimitettiin seuran sihteeriksi.

"Kaikki muut harrastukset ovat kyllä jääneet. Lähetän säännöllisesti vastauksia lehtien järjestämiin arvontoihin, ja silloin tällöin onnikin potkaisee. Jossain vaiheessa vastausmäärää piti vähentää, sillä voitin pihakalusteita ja kompostorin. Niille ei ole kerrostalossa tarvetta."

Rustari ratkoo ristikoita iltaisin kotisohvalla. Vaikka hän selättää helpot ristikot hetkessä, vaikeiden kanssa saattaa vierähtää useakin päivä.

"Kun on oikein vääntöä, on parasta nukkua yön yli tai tehdä jotain ihan muuta. Samalla alitajunta työskentelee", hän kertoo.

Konkari täyttää vaikeat ristikot lyijykynällä sieltä, mistä parhaiten pääsee liikkeelle. Helpot ristikot hän ratkoo suoraan kuulakärkikynällä aloittaen vasemmasta yläkulmasta, ettei käsi sotkeennu kirjoittaessa.

"Ensin tehdään työt, eli ne helpot, ja sitten nautiskellaan vaikeiden kanssa."

Rustari käyttää tarvittaessa apunaan tietosana-, ristisana- ja karttakirjoja. Nettiin hän ei turvaudu.

"Istun töissä koko päivän puhelin toisessa ja hiiri toisessa kädessä. Siksi minua ei huvita pelata tietokoneen ääressä enää kotona. Annan ristikon olla, jos en tiedä tai löydä vastausta kirjoista."

Rustarin mukaan parasta ristikoiden ratkomisessa on onnistumisen tunne.

"Tyydytys on suurin, kun tajuaa olevansa parempi kuin laatija, joka on yrittänyt keksiä kaikki mahdolliset konnankoukut pääni menoksi."

Paheksuttua puuhaa

Ristikoiden ratkominen on tehokasta aivojumppaa. Sanojen pyörittelyn ja merkitysten hakemisen on todettu ennaltaehkäisevän dementiaa. Aina ristikoiden hyvää tekeviin vaikutuksiin ei kuitenkaan ole uskottu.

Kun ristikkobuumi alkoi levitä 1900-luvun alkupuoliskolla Yhdysvalloissa, ristikoita pidettiin turmiollisina, samaan tapaan kuin tietokonepelejä nykypäivänä.

"Ristikoiden ratkomisesta levitettiin mitä ihmeellisimpiä huhuja. Sanottiin esimerkiksi, että niistä voi tulla sokeaksi", kertoo ristikkoasiantuntija Antti Skyttä.

Ensimmäisen ristikon julkaisijana pidetään New York World -lehteä vuonna 1913. Sen sijaan New York Times vastusti ristikoita parikymmentä vuotta, kunnes joutui myöntymään innostuksen kasvaessa. Nykyisin sama lehti on arvostetuin ristikoiden julkaisija.

Suomen Kuvalehti julkaisi ensimmäisen suomalaisen ristikon vuonna 1925. Kyseessä oli mustavalkoinen höyryristikko, jossa numeroidut vihjeet sijaitsivat ruudukon ulkopuolella. Varsinaisesti ristikkoinnostus syntyi Suomessa vuonna 1955, kun Helsingin Sanomat julkaisi ensimmäisen kuvaristikon.

"Aluksi huhuttiin, että ristikoiden ratkomisesta voi tulla sokeaksi."

Ammattina laatija

Jyrki Takala laatii ristikoita työkseen kotitoimistossaan Pyhäjoella. Hän on tehnyt jo 14 vuoden ajan kaikki Yhteishyvässä julkaistavat ristikot.

Takalan työpöydällä on laatijan tärkeimmät välineet: lyijykynä, kumi, ruutupaperi ja tietokone. Laatimisessa on kaksi työvaihetta, sanoitus ja vihjeytys. Ensin ruudukko täytetään sanoilla, minkä jälkeen valituille sanoille keksitään vihjeet.

Takala aloittaa työnsä valitsemalla ristikon pääkuvan. Sen jälkeen hän piirtää käsin ruutupaperille ruudukon kehykset ja rajaa pääkuvalle paikan. Kuvasta Takala keksii pari lausetta, jotka hän sijoittaa ruudukkoon. Loput sanat syntyvät tämän jälkeen.

Kun sanat ovat paikoillaan, Takala laatii vihjeytyksen tietokoneella. Esimerkiksi sanaan saha on helppo asettaa kuvavihje, kun taas sanaa marras­kuu on vaikea vihjeyttää kuvalla.

Hyvästä sanavarastosta ja oikeinkirjoitustaidosta on ristikoiden laatimisessa hyötyä, mutta työ vaatii ennen kaikkea harjoittelua.

"Vaikka olisi kuinka hyvä koulutus tahansa, joutuu harjoittelemaan paljon, ennen kuin saa julkaisukelpoisen ristikon aikaan", Takala sanoo.

Paperiversio on ylivoimainen

Tea Ista, Atik Ismail, mauritanialainen kaupunki Atar ja unkarilainen Tata ovat monille tuttuja nimiä ristikoiden ansiosta. Niin kutsutut fakkisanat ovat yleisiä ristikoissa, mutta harvinaisia muussa kielenkäytössä.

Ristikoihin päätyvät useimmiten sanat, joissa on paljon suomen kielen yleisimpiä kirjaimia. Nokian entisen toimitusjohtajan Stephen Elopin sukunimestä tuli välittömästi ristikkohitti.

"Elop jatkaa elämäänsä ristikoissa, vaikka mies itse ei ole ollut Suomessa enää muutamaan vuoteen", Antti Skyttä kertoo.

Ristikkosanasto muuttuu pikkuhiljaa yhteiskunnan mukana.

"Esimerkiksi kyntöväline aatra olisi erinomainen ristikkosana, mutta se jää hiljalleen käytöstä, koska ihmiset eivät enää tunne sitä", Skyttä sanoo.

Vaikka ristikoiden ratkominen on Suomessa selvästi vanhemman ikä­polven harrastus, kiinnostaa sanoilla leikittely nuoriakin. Jopa miljoona suomalaista ratkoo ristikoita. Aika ajoin pinnalle pulpahtaa uusia aivopähkinöitä, kuten sudoku. Niistä ei kuitenkaan ole ristikolle vastustajiksi.

"Sudokussa sijoitellaan ja tehdään johtopäätöksiä. Siitä puuttuu kokonaan sanallisen arvoituksen antama ahaa-elämys", Skyttä sanoo.

Minkäänlaisia merkkejä ristikkoinnon katoamisesta ei Skytän mukaan ole näkyvissä, ja Suomessa julkaistaan lähes 80:aa ristikkolehtinimekettä. Määrä on pysynyt samana jo vuosia, eikä digiristikkokaan näytä haastavan paperista versiota.

"Kynä, kumi ja paperi muodostavat yhä ylivoimaisen käyttöliittymän."

"Ruudukko täytetään ensin sanoilla, sitten keksitään vihjeet."

Katso videolta Yhteishyvän ristikon laatija Jyrki Takalan vinkit ja ratkaise ristisanat helposti.

Lisää aiheesta