Naistenpäivän nostalgiaa! Leivotko Suzetteja, Charlottea vai Wilhelmiinoja?

Naistenpäivän kunniaksi esittelemme leivonnaisia, jotka ovat nimetty inspiroivien naisten mukaan. Mukana makeita tarinoita, makuja, nostalgiaa ja ehkä legendojakin!

Pavlovaa, viipalepikkuleipiä eli wilhelmiinoja, britakakkua, Minna Canthin kakkua, tarte tatinia, Charlotte Russea vai Crêpes Suzette? Näistä jokaisen syntyy liittyy tiettävästi nainen. Mutta miten?

Teksti: Sonja Kallio
2.3.2026 | Päivitetty 2.3.2026

Pavlova balettitanssijan mukaan

Iki-ihana pavlova eli marenkikakku on nimetty balettitanssija Anna Pavlovan mukaan. Rapeaa marenkia, kermavaahtoa sekä marjoja tai hedelmiä pursuavan herkun haluttiin olevan ilmavaa sekä kevyttä ja näin muistuttavan suosittua tanssijatarta.

Klassiset viipalepikkuleivät

Ihanan siirappiset ja kinuskiset viipalepikkuleivät eli Wilhelmiina-keksit ovat nimetty naisen etunimen mukaan, mutta tarkkaa tietoa nimen historiasta ei ole. 1900-luvun alun jälkeen kahvipöydän klassikokeksit ovat kuitenkin houkutelleet leipojia ja sulostuttaneet herkkusuita.

Minna Canthin maustekakku

Suomalaisen kirjailijan, yhteiskuntavaikuttajan ja tasa-arvon sekä koulutuksen puolustajan Minna Canthin mukaan nimetty kakku on herkullinen, vanhanajan kahvikakku. Kakun reseptin sanotaan olevan peräisin Canthin perheen keittokirjasta. Maustekakun pehmeän koostumuksen salaisuus on taikinaan käännelty kermavaahto ja perinteisessä maussa on pomeranssia, inkivääriä ja neilikkaa.

Britakakku on Ruotsista rantautunut suosikki

Ihana britakakku tunnetaan naapurimaassa myös monella muulla nimellä, esimerkiksi pinocchiokakkuna. Brita-nimen synnystä ei ole varmuutta, mutta legendan mukaan se on kakkua leiponeen keittäjättären nimi. Varmaa on kuitenkin se, että Brita on skandinaavinen naisoletetun nimi.

Leivonnainen koostuu kakkupohjasta, jonka päällä on kerros rapeaa marenkia. Täytteenä on usein kermaa ja marjoja tai hedelmiä, jotka vaihtelevat niin sesongin kuin juhlan mukaan. Suosikin paikkaa taitaa kuitenkin pitää perinteinen mansikkabrita.

Tarte tatin ja Tatinin sisaret

Tarte tatin ei varsinaisesti kanna nimessään naisen etunimeä, mutta tarinan mukaan reseptin takana ovat ranskalaiset Tatinin sisaret, Caroline ja Stéphanie Tatin. Legendan mukaan piirakka syntyi vahingossa, kun omenat unohtuivat karamellisoitumaan, ja tilanne yritettiin pelastaa lisäämällä taikina omenoiden päälle. Kakku kypsennettiin ja kumottiin tarjolle ylösalaisin. Tästä myös tarte tatinin toinen nimi eli keikauskakku.

Alkuperäisessä ohjeessa sanotaan olleen omenaa, mutta keikauskakku maistuu ihanalta esimerkiksi ananaksesta tai päärynästä valmistettuna.

Charlotte russe on kuninkaallisten jälkiruokaa

Myöhemmin kakusta on muovautunut suomalaistenkin tuntema versio, jossa kulhon reunoille ladotaan kääretorttusiivuja ja keskellä on runsas, usein kermainen täyte.

Crêpes Suzette – liekitetyt letut

Klassikkojälkiruoka Crêpes Suzetten eli appelsiinilettujen alkuperästä liikkuu monenlaisia tarinoita. Tunnetuin niistä vie monacolaiseen ravintolaan, jossa nuori tarjoilija sytytti kreppien kastikkeen vahingossa liekkiin. Crêpe tarjottiin vieraille, joiden seurueessa oli nuori nainen nimeltä Suzette, ja ruoka nimettiin hänen mukaansa.

Herkulliset appelsiiniletut eivät kotioloissa kuitenkaan vaadi liekittämistä, vaan letut maustetaan ihanalla appelsiinisiirapilla.

Katso kaikki