Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Erilaiset pullovedet vertailussa

Teksti:
Helena Saine-Laitinen
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 17.12.2014
|
Muokattu: 31.8.2020
Kivennäisvesi, lähdevesi, makuvesi vai mehuvesi? Janoinen saa olla tarkkana valitessaan pullohyllyltä sopivaa juomaa. Pakkausmerkinnöistä selviää, millaisia mineraaleja ja makuaineita veteen on lisätty.

Suositusten mukaan vettä tulisi juoda noin 1,5 litraa päivässä. Määrään vaikuttavat ihmisen yksilöllinen tarve, ilmasto, kehon rasitus ja ravinto. Vaikka vesijohtovesi on Suomessa valvottua, turvallista ja hyvänmakuista, pullotettujen vesien suosio ja valikoima kasvavat. Pullovesien erot syntyvät siitä, mistä vesi on peräisin ja mitä veteen on lisätty.

Kivennäisvedessä on tavallista vettä enemmän mineraaleja, kuten natriumia, kaliumia, magnesiumia ja kalsiumia. Lähde- tai vesijohtoveteen lisätään yleensä mineraaleja ja hiilihappoa eli hiilidioksidia. Kuplat antavat tunteen raikkaasta ja viileästä juomasta.

Kivennäisvesien natriumin määrä vaihtelee 6–20 milligrammaan desilitrassa. Suolapitoisuus saadaan kertomalla natriumin määrä 2,5:lla. Vissyvesiksi kutsutaan kivennäisvesiä, joissa on runsaasti hiilihappoa ja natriumia. Vaikka natrium ja kalium ovat tärkeitä elimistön nestetasapainon säätelyssä, liiallinen suolan saanti nostaa verenpainetta ja aiheuttaa turvotusta. Kevyesti hiilihapotetut, vähäsuolaiset kivennäisvedet ovatkin tulleet suositummiksi, ja niiden osuus kokonaiskulutuksesta on jo yli 75 prosenttia.

Kivennäisvesiä voidaan maustaa tai makeuttaa eri tavoin tai niihin lisätään vitamiineja ja hivenaineita. Makuvesiin lisätään usein hiilihapon lisäksi raikkaita marjojen ja hedelmien aromeja. Mehuvesien korkeat energiamäärät saattavat yllättää, mutta niitä voi käyttää virvoitusjuomia kevyempinä vaihtoehtoina. Sokerin ja hedelmähappojen aiheuttamien happohyökkäysten määrää hampaille voi vähentää nauttimalla juomat ruokailun yhteydessä.

Pullotetut vedet säilyvät pakkausmerkintöjen mukaisesti avaamattomina muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen. Avatun pullon korkin kierteisiin jäänyt vesi on otollinen kasvupaikka bakteereille etenkin, jos pulloa säilytetään lämpimässä ja vettä juodaan suoraan pullon suusta.

Kaikkien pullotettujen vesien tuotantoon liittyy ympäristökuormitusta aiheuttavia tekijöitä, kuten tuotteiden pakkaukset ja kuljetukset. Hiilijalanjälkeään tarkkailevalle vesijohtovesi on paras vaihtoehto myös juomavetenä.

Suomalaiset juovat vuosittain noin 18 litraa kivennäisvesiä henkeä kohti.