Suomalainen ruoka menestyy kotimaassa - Yhteishyvä

Suomalainen ruoka menestyy kotimaassa

Terhi, Joel, Hilla ja Tuuli Ahola

Aholoiden perheen viikonloppuostokset maksoivat 129,60 euroa. Kotimaisia tuotteita oli 57 prosenttia.

Pääsimme kurkistamaan neljän perheen kauppakassiin. Suomalaisen ruoan kasvanut arvostus näkyy kotimaassa, mutta maailmanvalloitukseen meillä on vielä matkaa.

Jaa Somessa
Teksti
Jenni Uusilehto
Kuvat
SOK

Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa enemmän kuin pitkään aikaan. Arvostus oli lähes kymmenen vuotta laskussa, kunnes vuonna 2007 se kääntyi jälleen nousuun.

"Erilaisilla ulkomaisiin tuotteisiin liittyneillä ruokakohuilla on ollut selvä vaikutus kotimaisen ruoan kysyntään", sanoo S-ryhmän marketkaupan analyytikko Katariina Roininen.

Me miellämme kotimaisen ruoan ulkomailta tuotua laadukkaammaksi, puhtaammaksi ja turvallisemmaksi. Siitä huolimatta ostoskoriin ei aina päädy kotimaisia tuotteita.

"Kyselyissä kotimaisuus on monille tärkeä ostokriteeri, mutta lopulta kaupassa monet muut tekijät vaikuttavat ostopäätökseen", Roininen sanoo.

Heikon taloustilanteen vuoksi hinnan merkitys on aiempaa suurempi. Jos kaupan hyllyssä on kaksi tunnettua tuotetta vierekkäin, useimmiten hinta ratkaisee. Jos taas kotimaisen tuotteen hinta on kohdillaan, se valitaan ostoskoriin.

Kotimaisina ostamme mieluiten erilaisia tuoretuotteita, joihin liitetään mielikuva puhtaasta suomalaisesta tuotannosta. Tällaisia ovat muiden muassa vihannekset, leipä, maito ja liha. Myös kahvi ostetaan mieluiten Suomessa paahdettuna, koska se sopii silloin parhaiten täkäläiseen makuun.

"Kyselyissä kotimaisuus on monille tärkeä ostokriteeri, mutta lopulta kaupassa monet muut tekijät vaikuttavat ostopäätökseen."

Nuorilla ratkaisee hinta

Mitä vanhempi ostaja, sitä suurempi merkitys kotimaisuudella on. TNS Atlas 2014 -tutkimuksen mukaan yli 60-vuotiaista 71 prosenttia pitää suomalaisen ruoan syömistä tärkeänä. Alle 30-vuotiaista näin ajattelee 56 prosenttia. Iäkkäämpien mielestä muista EU-maista tuotu ruoka ei ole yhtä laadukasta kuin kotimainen. Heille myös kotimaisen tuotannon tukeminen on selvästi tärkeämpää kuin nuorille.

Nuoret kyllä arvostavat kotimaisuutta, mutta se ei ole tärkeimpien ostokriteerien joukossa.

"He ovat kasvaneet globaaliin maailmaan, jossa hyviä ulkomaalaisia tuotteita on aina ollut saatavilla. Koko maailma on heidän ulottuvillaan, eivätkä nuoret koe ulkomaisuutta niin vieraaksi", Roininen sanoo.

Alle 30-vuotiaista yli puolet tekee ostopäätöksen alhaisimman hinnan perusteella. Kun suosikkituotteet ovat löytyneet edullisesta hintaluokasta, niitä ei enää kovin helposti vaihdeta kalliimpiin tuotteisiin.

Suomalaiset ostavat ruokaa nykyisin entistä suunnitellummin. Taloustutkimuksen Suomi syö 2014 -tutkimuksen mukaan reilu neljännes suomalaisista suunnittelee ostokset etukäteen ja ostaa vain ennakkoon valitut tuotteet. Lisäksi moni miettii osan ostoksistaan etukäteen ja päättää loput kaupassa.

Arkisin ostoskorissa korostuvat peruselintarvikkeet, valmisruoat ja välipalat. Viikonloppuisin taas ostetaan lihaa, kalaa sekä herkuttelu- ja alkoholituotteita.

Lisäksi ruokaa ostetaan viikonloppuisin impulsiivisemmin kuin arkena.

"Makeisia ja sipsejä tuskin moni kirjoittaa kauppalistaan, ellei ole viemässä niitä jonnekin", Roininen summaa.

Laatu loistaa, mutta brändi puuttuu

Kotimaista ruokaa arvostetaan Suomessa, mutta kiinnostaako se maailmalla?

Suomeen tuodaan vuosittain neljän miljardin edestä elintarvikkeita. Eniten ruokaa tuodaan Saksasta, Ruotsista ja Alankomaista. Suomesta puolestaan viedään elintarvikkeita 1,5 miljardin euron arvosta. Lisäksi suomalaisten elintarvikealan yritysten liikevaihto on niiden tytäryritysten kautta ulkomailla noin 4,5 miljardia euroa.

Suurimmat suomalaisten elintarvikkeiden kohdemaat ovat Ruotsi, Viro, Venäjä ja Saksa, mutta kysyntää löytyisi muualtakin.

"Meillä on paljon sellaisia tuotteita, joita maailmalla arvostetaan", sanoo Finpron elintarvikesektorin toimialajohtaja Esa Wrang.

Finpro vastaa elintarvikealan Food from Finland -vientiohjelmasta, jonka tarkoitus on vauhdittaa suomalaisten elintarvikkeiden vientiä maailmalle.

"Ongelmana on, ettei Suomea tunnisteta maailmalla ruokamaana. Meillä on monia tuotteita, jotka tunnetaan hyvin. Sen sijaan sitä ei tiedetä, että niiden alkuperämaa on Suomi. Suomea pitää brändätä laajemmin, sillä tähän asti työtä ei ole tehnyt juuri kukaan. Yritykset ovat brändänneet omia tuotteitaan, mutta eivät Suomea."

Suomesta viedään paljon elintarvikkeita teollisuusraaka-aineeksi kansainvälisiin yrityksiin. Tämä ei taas näy kuluttajalle.

Puhtaus, turvallisuus ja terveellisyys ovat suomalaisten elintarvikkeiden valttikortit. Suomea pitää brändätä maailmalla kuitenkin markkinakohtaisesti. Ruotsissa toimiva tuote ei välttämättä menesty esimerkiksi Kiinassa.

"Meidän täytyy valita markkina tarkkaan, huomioida sikäläisten kuluttajien tarpeet ja keskittyä vahvuusalueisiin", Wrang sanoo.

Aasiassa arvostetaan suomalaisen elintarviketuotannon laatua. Etenkin Kiinassa on kova kysyntä suomalaiselle kauralle ja sianlihalle, jotka tunnetaan puhtaudesta ja tuoteturvallisuudesta. Suomalaisessa lihassa ei ole eläintauteja, antibiootteja, geenimuunneltuja organismeja eikä salmonellaa.

"Kiinassa on pulaa puhtaasta maaperästä, vedestä ja ilmasta, eikä siellä pystytä varmistamaan kuluttajalle, mistä tuote on peräisin. Suomi on niitä harvoja maita, joissa kuluttaja voi huoletta syödä mitä tahansa elintarviketta", Wrang sanoo.

Aasiasta löytyy kysyntää myös suomalaisille marjoille ja terveysvaikutteisille valmisteille, kuten laktoosittomille, gluteenittomille ja probioottisille tuotteille.

"Aasiassa terveystietoisuus kasvaa koko ajan. Siinä Suomella on paljon annettavaa."

Marjoja Baltiaan, kiitos!

Viroon viedään laajasti suomalaisia ruokatuotteita, mutta muihin Baltian maihin vienti on huomattavasti vähäisempää. Latviassa ja Liettuassa olisi paljon kysyntää suomalaisille kaura-, marja- ja maitotuotteille.

Skandinavian maista taas löytyy kysyntää suomalaisille erikoistuotteille, kuten makeisille ja leipomotuotteille.

Saksassa on tilausta luomutuotteille ja näkkileivälle.

Venäjällä ovat kovassa huudossa suomalaiset korkealaatuiset maito-, liha- ja viljatuotteet. Pakotteilla on kuitenkin ollut vaikutusta vientiin.

Terhi, Joel, Hilla ja Tuuli Ahola, Espoo

Oma kauppa: S-market Kivenlahdentie

"Käymme kaupassa yleensä kaksi kertaa viikossa. Ostamme perusruokaa: hedelmiä, vihanneksia, lihaa, kalaa, leipää ja maitotuotteita. Ostoskorin sisältö ei juurikaan muutu arkena tai viikonloppuna.

Ruokapöydässä istuu yleensä oma perhe, ja usein tulee valmistettua samoja ruokia. Teemme erilaisia keittoja, wokkeja, makaronilaatikkoa, lohta ja perunamuusia. Kaupassa ostopäätökseen vaikuttavat hinta ja terveellisyys. Myös kotimaisuus on tärkeä kriteeri etenkin lihatuotteissa.

Talvella saatamme ostaa ulkomaisia tomaatteja, koska suomalaiset ovat kalliita, eivätkä ne ole yhtä hyviä kuin kesäisin. Pidämme suomalaista ruokaa puhtaampana kuin ulkomaista ja luotamme siihen enemmän."

Hanna Korhonen ja Atte Lämsä, Oulu   

Oma kauppa: Prisma Linnanmaa

"Teemme enimmäkseen peruskotiruokaa, joko riisiä, pastaa tai perunaa sekä jotain lihaa. Viikonloppuisin saatamme laittaa erikoisempaa, ja silloin ostoskoriin päätyy helpommin herkkuja. Jos kaupassa on näyttävästi esillä esimerkiksi tortillalettuja, saatamme napata niitä matkaan. Käymme kaupassa kahdesti–kolmesti viikossa. Kauppareissu sujuu rutiinilla, ja ostamme samoja tuttuja tuotteita.

Hinta vaikuttaa jonkin verran ostopäätöksiimme. Jos joskus tekee mieli kunnon pihviä, emme katso hintaa. Yritämme ostaa kotimaista ruokaa, mutta talvella voimme valita koriin esimerkiksi espanjalaista kurkkua. Myöskään hedelmiä ei silloin saa kotimaisena. Ostamme aina suomalaisia maitotuotteita."

Terhi, Petri, Elias ja Eetu Lehtonen, Keuruu

Oma kauppa: S-market Keuruu

"Mies on meistä kahdesta parempi ruoanlaittaja. Hän valmistaa yleensä viikonlopun herkkuruoat ja minä hoidan ruoanlaiton arkisin. Ruokapöydässä istutaan lähinnä omalla perheellä, mutta joskus lasten kaveritkin jäävät syömään. Käymme kaupassa pari kertaa viikossa ja valitsemme ruoat yleensä lasten ehdoilla. Syömme paljon perunaa, pastaa, jauhelihaa, kanaa, salaattia, leipää ja jogurttia. Viikonloppuisin valmistamme jotain parempaa lihasta tai kalasta.

Ruokakaupassa kiinnitämme huomiota tuotteiden hintaan ja alkuperään. Etenkin säilykkeistä selvitämme, mistä ne ovat peräisin. Maito- ja lihatuotteet sekä kesällä vihannekset pyrimme ostamaan aina suomalaisina.

Pidämme suomalaisia tuotteita puhtaampina ja haluamme kannattaa suomalaista tuotantoa. Suomalaista ruisleipää suosittelen myös ulkomaalaisille, sillä se on hyvänmakuista ja siinä on paljon kuituja."

Marja-Liisa ja Olli Saarenmaa, Pori

Oma kauppa: Prisma Pori Mikkola

"Hyvä hinta–laatusuhde ratkaisee ostoksilla. Ostamme paljon hyväksi havaitsemiamme Rainbow- ja Xtra-tuotteita. Etenkin vihannesten kotimaisuus on meille tärkeää, mutta muuten emme kiinnitä siihen niin paljon huomiota. Leivässä suosimme lähileipomoja. Lähituotteiden laatu on parempi, koska niitä ei ole kuljetettu kaukaa.

Käymme kaupassa kerran viikossa ja teemme ostokset usein saman kaavan mukaan. Yleensä puolet ostoskärrystä on täynnä hedelmiä ja vihanneksia. Arkisin valmistamme kanaa ja jauhelihaa, perjantaisin on pizzapäivä ja lauantaisin syömme kalaa. Muutaman kerran kuussa laitamme ruokaa vieraille, mutta useimmiten syömme kahdestaan."

Viisi ostetuinta kotimaista tuotetta S-ryhmän kaupoissa:

  • Keskiolut
  • Maito
  • Ruisleipä
  • Tomaatti
  • Kurkku

Näiden myynti korostuu arkena:

  • valmisruoka
  • maitotalouden välipalat, kuten jogurtit ja välipalarahkat
  • ruokaleivät.

Näiden myynti korostuu viikonloppuna:

  • miedot alkoholijuomat ja virvoitus­juomat
  • herkuttelutuotteet, kuten makeiset, snacksit ja jäätelöt
  • tuore liha ja kala

Jutun lähteet: TNS: suomi & suomalaiset ruoka 2013 -tutkimus ja Nielsen: Eri viikonpäivinä ostoskorissa painottuvat tuoteryhmät.

Julkaistu: 24.7.2015
Muokattu: 4.12.2018
Jaa Somessa