Kyytsösen perheen ainutlaatuinen asuinpaikka Espoossa kerää spontaania ihastelua: ”Olemme maalla keskellä kaupunkia”

”Tämä on kesällä mieletön keidas. Olemme kuin maalla keskellä kaupunkia. Tonttia on lähes 900 neliötä. Meillä on tässä tilaa pitää autotallia, trampoliinia, leikkimökkiä, kanalaa, isoa terassia ja grillipaikkaa.”

Espoolainen Elina Kyytsönen, 44, kuulostaa tyytyväiseltä, ja ovat hänen erityislaatuista asuinpaikkaansa ihastelleet muutkin. Kyytsönen kertoo, miten hänen tuttunsa tuli eräänä kesäpäivänä käymään ja ihmetteli, miten tällainen paikka voi olla olemassa aivan Kehä I:n kainalossa.

”Elettiin alkukesää, ja kaikki oli vihreää. Moikkailimme ja juttelimme naapureiden kanssa. Ystäväni sanoi, että ’tää on ihan mieletön Solsidan’, sellainen ruotsalainen idylli”, Kyytsönen muistelee nauraen.

Kyytsönen on asunut omakotitalossaan vajaat kymmenen vuotta. Se sijaitsee Espoon Laajalahden Kotikonnussa, joka on monella tapaa poikkeuksellinen asuinalue. Se on Espoon ainoa säilynyt rintamamiestaloalue. SOK rakennutti asuinalueen aikanaan pääkonttorissaan työskennelleille, sodan käyneille rintamamiehille ja heidän perheilleen.

”Ihmisiä kuljetettiin linja-autolla Kotikonnusta töihin SOK:n konttoreille Helsinkiin”, kertoo Kotikonnun historiaan perehtynyt ja alueella parikymmentä vuotta asunut Petri Anttila.

Henkilökunnalle valmistui kaiken kaikkiaan kolme rivitaloa, 18 rintamamiestaloa ja yhdeksän kerrostaloa, joista viimeisin kohosi vuonna 1975. Yhtä rivitaloa lukuun ottamatta kaikki ovat edelleen olemassa.

Kotikonnun alueen synnystä ja kehityksestä kerrottiin aiemmin julkaistussa Yhteishyvän artikkelissa.

”Katumme näyttää siltä kuin talot olisi rakennettu erivärisistä legoista. Kaikilla tonteilla on orapihlaja- ja syreenipuskia”, Elina Kyytsönen sanoo.

Kyytsönen ja Anttila asuvat samalla kadulla, jolla seisoo 18 omakotitaloa. Ne ovat valmistuneet vuosina 1946–47.

”Asunnot ja talot olivat SOK:n omistuksessa, ja työntekijöillä oli asumisoikeus. 1980-luvulla SOK luopui rakennuksista ja möi ne. Aika monen talon ostivat sen asukkaat”, Anttila kertoo.

Kotikonnussa asuu Anttilan mukaan nykyään paljon lapsiperheitä. Niin oli myös 1950-luvulla, jolloin alueella asuneille syntyi runsaasti lapsia. Olot olivat silloin lapsiperheille oivalliset – ihan kuten nykyäänkin.

”Kotikatumme on lapsille hieno paikka asua ja leikkiä. Tämä on oikea lapsiperheparatiisi”, Anttila sanoo.

Myös Kyytsösen perheeseen kuuluu lapsia. Kyytsösen ja tämän puolison lisäksi kolmikerroksista omakotitaloa asuttavat kaksi teini-ikäistä ja yksi alakouluikäinen lapsi sekä Mei- ja Totoro-nimiset kissat.

Tänä kesänä joukkoon ovat liittyneet myös Martta, Kanatuinen, Barbie ja Kakkis eli Kyytsösten kesäkanat. Niille on rakennettu kanala kodin takapihalle.

”Olen ollut aikaisemmin kerrostaloihminen. Sanoin, että jos muutan omakotitaloon, haluan oman kanalan. Nyt se sitten viimein toteutui”, Elina Kyytsönen kertoo.

Kyytsösillä ei ollut juurikaan tietoa Kotikonnun historiasta, kun he tekivät kaupat talostaan. Heille tärkeää oli ennen kaikkea tieto siitä, että talot olivat arkkitehti Aarno Ravealan suunnittelemia ja aikansa parhaista materiaaleista tehtyjä.

Kun Kyytsöset muuttivat taloon, he laittoivat kaikki pinnat uusiksi. Sen lisäksi kellarista remontoitiin asumiseen sopiva tila. Remontissa yritettiin säilyttää mahdollisimman paljon talon alkuperäistä henkeä. Esimerkiksi keittiön vanhat yläkaapit kunnostettiin ja otettiin käyttöön ja alkuperäinen huonejärjestys säilytettiin.

Kyytsönen kuvailee Kotikontua idylliseksi kyläyhteisöksi.

”Olemme paljon tekemisissä naapurien kanssa. Kierrätämme lastenvaatteita, lainaamme kananmunia ja sokeria ja elokuisin kokoonnumme tien päässä olevaan Lippupuistoon viettämään Jaakkimantien katujuhlia.”

Lipputangon on lahjoittanut SOK, ja lipunnostovuorot on jaettu asukkaiden kesken.

Tänä syksynä Kotikonnussa on aihetta juhlaan. Alueesta nimittäin tulee suojeltu, mikä tarkoittaa sitä, että siellä sijaitsevia taloja ei saa purkaa tai tontteja pilkkoa. Kotikonnun aktiiviset asukkaat alkoivat ajaa alueen suojelua nelisentoista vuotta sitten.

Petri Anttila toimi vielä tuolloin Kotikonnun Jaakkimantien omakotitaloyhdistyksen puheenjohtajana.

”Täällä alkoi tapahtua sukupolvenvaihdoksia, ja grynderit kiinnostuivat alueesta. Oli riski, että Kotikontu erityisenä asuinalueena häviää. Alueen silloinen kaava ei taannut sitä, että talot säilyisivät. Tilanteeseen oli pakko reagoida”, Anttila kertoo.

Hitaasti mutta varmasti alkoi tapahtua. Espoon kaupunginmuseo ja Espoon kaupunki noteerasivat alueen kulttuurihistoriallisen arvon, ja Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksella opiskellut Jouni Berg palkattiin SOK:n avustuksella tekemään diplomityö alueesta.

Nyt uusi kaava on vihdoin valmis, ja se astuu voimaan syksyllä.

”Voimme huokaista helpotuksesta, että Kotikontu on nyt virallisesti pelastettu”, Anttila sanoo.

Kyytsösillä ei ole suunnitelmissa muuttaa pois Kotikonnusta. Eräänlainen muuttosuunnitelma perheellä tosin on työn alla: vanhempien makuuhuone on tarkoitus muuttaa yläkerrasta kellariin. Niin kaikki lapset saavat oman huoneensa yläkerrasta.

Kyytsöset siis viihtyvät alueella hyvin. Erityisen mieluisaa heille on se, että käsistään kätevinä he ovat voineet nikkaroida ja rakentaa pihapiirissään monenmoisia asioita.

”Vuonna 2020 rakensimme takapihallemme 40-neliöisen autotallin. Puolisollani on siellä vuorollaan autoja tai moottoripyöriä, joita hän entisöi harrastuksenaan. Hän ei kyllä ole tästä autotallin ympäristöstä lähdössä mihinkään”, Kyytsönen sanoo nauraen.

Hän ymmärtää hyvin, miksi Kotikontu on haluttu suojella.

”Vaikka meillä on omakotitalo, on tämä alue ainutlaatuinen kokonaisuus. Tietynlaiset muutokset pitää toki sallia. Eihän kukaan voi olettaa, että perheet eläisivät tänä päivänä kuten 1950-luvulla. Mutta myös arvokkaasta kokonaisuudesta täytyy huolehtia.”