Tap, tap, vasen jalka hakkaa rytmissä. Äänimaailma imee mukaansa, ja kylmät väreet kulkevat pitkin selkärankaa. Ympärillä olevat ihmiset jakavat saman tunteen.
Ilmiö on tuttu, jos on joskus käynyt rock-keikalla, jazzkapakassa tai sinfoniaorkesterin konsertissa. Musiikki vaikuttaa voimakkaasti sekä tunteisiin että koko kroppaan.
"Musiikin vaikutuksia voidaan mitata heti, kun ensimmäiset tahdit alkavat soida. Nopeatempoinen musiikki piristää, kiihdyttää aineenvaihduntaa ja nostaa fysiologisen toiminnan tasoa. Imurointikin sujuu reippaammin samban tahdissa", kuvailee Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Minna Huotilainen, joka kuuluu myös Helsingin yliopiston Brain and Music -tutkimusryhmään.
Kaikille samba ei tosin sovi. Jotta musiikin lyhytaikaisista vaikutuksista pääsee hyötymään, on tärkeintä nauttia ympärillä soivasta musiikista.
"Jotta musiikki voi vaikuttaa, sen täytyy myös miellyttää kuulijaansa. Ihmiset ovat onneksi taitavia löytämään sellaista musiikkia, joka piristää tai rauhoittaa juuri heitä. Suomessa jopa kolmevuotiaat lapset osaavat valita omiin tarkoitusperiinsä sopivaa musiikkia", Huotilainen sanoo.
Joku kääntääkin nupit kaakkoon ja soittaa metallimusiikkia, toinen taas nauttii klassisen musiikin puhtaudesta. Tutkimuksissa ei ole osoitettu, että eri musiikkilajien vaikutuksilla olisi eroja, vaan tärkeintä on kuulijan henkilökohtainen kokemus.
"Jotkut tutkijat väittävät, että musiikki olisikin syntynyt aikoinaan juuri ihmisen olotilan säätelyä varten."
Läksyjen tekoon on helpompi keskittyä, jos on jo oppinut keskittymään soittamiseen.
