Liikunta
Ihan kuin jätskejä! Jopon kevään 2025 värit ovat tässä
Millaisia muistoja sinulla on Joposta? Jopo on legenda – ja saavuttanut kaikkien kansankerrosten suosion.
Sorbet, Säde ja Minttu. Herkulliset nimet tuovat mieleen jäätelökioskin makuvalikoimat, mutta nyt ei olla tötteröitä valitsemassa, vaan Helkaman polkupyörätehtaalla Hangossa. Telineissä roikkuu rivikaupalla pastellinsävyisiä teräsrunkoja, jotka vaativat vielä työstämistä ennen kuin ne löytävät tutun muotonsa.
”Jopojen valmistaminen on hidasta, sillä kokoamme ne valtaosin käsityönä. Komponentit ja raakarungot ostamme tutuilta toimittajilta Keski-Euroopasta ja Aasiasta, mutta kaikki muu tehdään täällä Hangossa. Päivän aikana valmistuu noin 60–80 Jopoa”, kertoo Helkama Veloxin kaupallinen johtaja Juha Lauhamaa.
Yhden Jopon kokoaminen kestää reilun tunnin. Sitä ennen pyörän osat hiekkapuhalletaan, pestään, kuivataan, maalataan, teipataan ja lakataan. Tehtaalla pyörät kulkevat eri linjastoilla noin kahdenkymmenen käsiparin kautta. 60-vuotias Jopo on käsite, josta monella suomalaisella on muistoja. Sen ympärille on rakentunut tapahtumia ja intohimoisia harrastajapiirejä, joissa jaetaan Jopon huolto- ja tuunausvinkkejä.
”Yhdessä tilaisuudessa tapasimme herrasmiehen, joka kertoi ajaneensa Helkaman valmistamalla pyörällä satatuhatta kilometriä. Tuo kuvastaa, kuinka laadukkaita ja kestäviä pyörämme ovat, kunhan omistajat muistavat vain huollattaa niitä säännöllisesti.”
Hyvin huollettuina Jopot kestävät sukupolvelta toiselle, lupaa Helkama Veloxin kaupallinen johtaja Juha Lauhamaa.
Jopo uskalsi rikkoi perinteitä
Jopon menestys ei ole itsestäänselvyys. Kun yrittäjä Eero Helkama sai idean polkupyörämallista 1960-luvun alussa, suomalaiset olivat kiinnostuneita lähinnä autoista. Länsimaisten autojen tuonti oli juuri vapautunut, ja myydyimmäksi malliksi kohosi sympaattinen Volkswagen Kupla. Liikennesuunnittelu keskittyi autoteiden rakentamiseen.
”Polkupyörästä oli tullut arkinen ja tylsä kulkuneuvo, jolla kuljettiin töihin ja kauppaan. Jos ihmisillä ei ollut varaa autoon, he ostivat mopon, eivät pyörää”, Lauhamaa arvioi aikakauden ilmapiiriä.
Helkaman perheyhtiössä oivallettiin tuolloin, että perinteisten polkupyörien rinnalle on kehitettävä uudenlainen malli. Pyörä, joka näyttää hauskalta, sopii kaikenikäisille ja on mukava ajaa. Muotokieltä haettiin mopoista.
”Jopon runko syntyi kahdesta litteästä, muotoon prässätystä peltilevystä. Mallista tehtiin tarkoituksella niin matala, että sen kyytiin oli helppo nousta. Renkaatkin olivat aluksi vain 22-tuumaiset.”
Tehtaanjohtaja Erkki Rahikainen ja teollinen muotoilija Eero Rislakki osallistuivat suunnitteluun. Rislakin piirrosten pohjalta syntyivät Jopon heijastin, irrotettava etulamppu ja värit. Hillityn ruskean ja mustan sijasta mallistossa oli kirkkaanpunaista, keltaista, sinistä ja vihreää.
”Sekin oli uutta, ettei miehille ja naisille enää suunniteltu omia pyöriä, vaan Jopoa lähdettiin heti markkinoimaan koko kansan pyöränä. Jopo rikkoi monin tavoin perinteitä.”
Alun perin Jopon renkaat olivat 22-tuumaiset, mutta 2000-luvun alusta ne ovat olleet 24-tuumaisia. Yksi Helkaman tehtaan työntekijöistä on Alpay Koc.
Presidentit ja Katri Helena pyörän selässä
Kansa sai päättää uuden perheenjäsenen nimen. Vuonna 1964 järjestettyyn nimikilpailuun lähetettiin 28 000 ehdotusta, joiden joukosta voittajaksi nousi Jokaisen Polkupyörä, lyhennettynä Jopo.
”Jopoa ei haluttu profiloida luksustuotteeksi, ja siksi sen hinta pidettiin maltillisena. Tuolloin 1960-luvulla Jopon sai 173–180 markalla. Nyt hinta pyörii viidensadan euron tietämillä”, Lauhamaa kertoo.
Vanhoissa lehtimainoksissa Jopoa polkivat kukkamekkoiset nuoret naiset, hattupäiset vanhemmat rouvat, piippua polttelevat vaarit, pukuun sonnustautuneet isät ja reppu selässään kurvailevat koululaiset. Katri Helena, Pirkko Mannola ja Hectorkin valjastettiin Jopon mainostähdiksi. Joposta tuli työpyörä niin postinkantajille kuin telakkatyöntekijöillekin.
”Meillä on tehtaan ruokalan seinällä kuvia myös tasavallan presidenteistä Helkaman pyörien kanssa. Alexander Stubb ei ole ehtinyt käydä vielä vierailulla.”
Jopon ensimmäinen valtakausi kesti vuosikymmenen. Sen aikana klassikosta varioitiin muun muassa lapsille sopiva malli, tandem-versio, chopper-tyylinen rodeopyörä, kuntopyörä ja kahteen osaan taittuva Jopo, joka mahtui vaikka auton peräkonttiin.
1970-luvun puolivälissä Jopojen myynti alkoi kuitenkin hiipua ja valmistus lopetettiin. Lauhamaan mukaan tämä johtui muuttuneista trendeistä.
”1980-luvun lähestyessä markkinoille alkoi tulla retkipyöriä, joissa oli enemmän vaihteita ja käyräsarviset ohjaustangot. Meilläkin lanseerattiin vuonna 1975 Kaunotar- ja Kulkuri-mallit.”
2000-luvulla Jopojen väreinä yleistyivät muun muassa pinkki ja mintunvihreä.
Mintunvihreästä Joposta hitti
Vuonna 2000 suomalaiset puhuivat Nokian kännyköihin, opettelivat sukkuloimaan internetissä ja kuuntelivat musiikkia cd-levyiltä. Teknologian keskellä moni haikaili kuitenkin nostalgian perään. Marimekon uudelleen lämmittämä Unikko-kuosi aloitti retrobuumin.
Siihen saumaan oli Joponkin hyvä syntyä uudelleen. Ei tosin aivan entisenlaisena.
”Ohjaustanko muuttui korkeammaksi, renkaat 24-tuumaisiksi ja vanhasta levytangosta luovuttiin, sillä putkirunko oli valmistuksen kannalta kätevämpi. Väreinä yleistyivät pinkki ja lila, mutta mintunvihreästä Joposta tuli todellinen hitti”, Lauhamaa muistelee.
Vanhan liiton jopoilijat eivät tietenkään syttyneet heti 2000-luvun mallista. Katukuvaan alkoi ilmestyä vanhoja retro-Jopoja, joita metsästetään yhä nettikirpputoreilta. Klassikkopyörän suosiosta kertovat myös poliisien havainnot: Jopoja kyttäävät valitettavasti myös polkupyörävarkaat.
Uuden erän alkuaikoina Jopon tuotanto siirrettiin ensin Taiwaniin, mutta vuodesta 2010 asti Jopoa on valmistettu Suomen Hangossa. Jopo onkin Avainlippu-tuote, kuten kaikki Helkaman pyörät.
”Kierrätämme jo 95 prosenttia tehtaassamme syntyvästä jätteestä ja käytämme vain uusiutuvaa energiaa, jota saamme omasta aurinkovoimalasta. Tärkeintä on silti pyörien laadukkuus: säännöllisesti huollettuina ne kestävät sukupolvelta toiselle.”
Tehtaalla kootaan päivittäin 60–80 Jopoa, jotka kulkevat parinkymmenen käsiparin kautta. Kuvassa Hannu Raappana.
Sähkö-Jopo työsuhdepyöränä
Jos Suomen liikenneverkostoa rakennettiin 1960-luvulla autot edellä, nyt pyöräkaistat halkovat suurten kaupunkien keskustoja. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuoden 2023 lopussa yli 74 000 työsuhdepyörää ja vajaat 77 000 työsuhdeautoa.
”Työsuhdepyöräksi hankitaan nyt paljon sähkökäyttöisiä e-Jopoja, joiden 400 wattitunnin akulla voi ajaa yhdellä latauksella 60–80 kilometrin matkoja. Modernien sähköpyörämallien lisäksi myös kaikkien tuntemia klassikoita, kuten Kaunotarta ja Kulkuria, saa nyt sähköisinä versioina”, Lauhamaa kertoo.
Ilmastonmuutos on kasvattanut pyöräilyn suosiota entisestään. Talvet ovat Etelä-Suomessa jo nyt vähälumisempia ja mahdollistavat ympärivuotisen pyöräilyn.
Helkama Velox
Helkama Velox Oy on suomalainen, vuodesta 1905 toiminut perheyritys, joka kuuluu Helkama Emotor -konserniin.
Helkama Veloxin liikevaihto (2023) oli 28,5 miljoonaa. Yritys työllistää 82 henkilöä.
Helkama Veloxin päätoimialana ovat polkupyörät, joita yritys on valmistanut Hangossa vuodesta 1952. Nykyisissä Hangon tehtaan tiloissa yritys on toiminut vuodesta 1966.
Tehdas tuottaa vuosittain yli 25 000 polkupyörää, joista jo yli puolet on sähköpyöriä.
Vuonna 1965 myyntiin tullut Jopo on Helkama Veloxin tunnetuin merkki. Jopoja on myyty jo yli puoli miljoonaa kappaletta. Vienti on suuntautunut enimmäkseen Pohjoismaihin.
Helkama Veloxin pyöriä myydään myös Prisma.fi:ssä ja Prismoissa kautta maan.
Lue myös
Uusimmat
Uusimmat jutut sähköpostiisi