Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Energiatehokas koti

Teksti:
Annette Saksman ja Seija Samela. Artikkelia on päivitetty 15.8.2016.
Kuvat:
SOK
Lähde:
Motiva
Julkaistu: 24.10.2012
|
Muokattu: 31.8.2020
Kodin energiatehokkuus tarkoittaa pienempää energiankulutusta tavalliseen taloon verrattuna. Kulutusta vähentävät hyvä lämmöneristys, ilmanvaihto ja energiatehokkaat kodinkoneet.

Energiatehokas talo voi olla kooltaan, materiaaleiltaan ja arkkitehtuuriltaan millainen tahansa. Esimerkiksi tarvittava lämmöneristys, ilmanvaihto ja energiatehokkaat ikkunat voidaan asentaa kaikenlaisiin taloihin.

Energiatehokas koti kuluttaa energiaa ja kuormittaa ympäristöä huomattavasti tavallista rakennusta vähemmän. Ympäristökuormitusta pienentävät myös uusiutuvien energianlähteiden käyttö, energiatehokkaat laitteet sekä jätteiden lajittelu ja kierrätys.

Energiatehokas lämmöneristys

Energiatehokkaan rakennuksen ala- ja yläpohja sekä ulkoseinät ikkunoineen ja ovineen muodostavat lämmöneristävän vaipan. Kunnollinen vaippa on ulkopuolelta tuulenpitävä ja sisäpuolelta ilmanpitävä. Vaippaa on vaikea parannella rakentamisen jälkeen, mutta vanhojen talojen huonoa eristävyyttä on toisinaan välttämätöntä paikkailla. Hyvä lämmöneristys pienentää lämmityskuluja ja estää kylmiä lattioita. Koska kylmä ilma painuu alaspäin, huonon eristyksen tuntee lattiantasossa.

Eristekerrosten riittävät vahvuudet:

  • ulkoseinässä 250–300 mm
  • katon yläpohjassa hieman yli 400 mm
  • lattian alapohjassa noin 250 mm.

Ilmatiivis rakenne

Energiatehokkaan kodin rakenteet ovat ilmatiiviit. Rakenteiden läpi ja liitoksista virtaava vuotoilma vaikuttaa merkittävästi talon energiankulutukseen. Ilmatiiviys mitataan tekemällä sisä- ja ulkotilojen välille paine-ero, josta saadaan tulokseksi ilmatiiviysluku eli n50-luku. Luku paljastaa, kuinka moninkertainen määrä ilmaa vuotaa rakennuksen läpi sen ilmatilavuudesta.

Ilmatiiviysluvun yksikkö on 1/h eli kertaa tunnissa. Mitä pienempi luku on, sitä tiiviimpi rakennus on. Hyvä ilmatiiviysluku on 1,0 1/h tai pienempi. Perinteisellä tavalla rakennetuissa taloissa luku on noin 4,0 1/h tai suurempi. Passiivitaloissa arvo voi olla jopa 0,6 1/h.

Sisäilman laatu

Hyvä sisäilma saadaan aikaan riittävällä ilmanvaihdolla. Vaatimukset täyttyvät, jos ilmatiiviysluku on 2,0 1/h. Energiatehokkaasti rakennettu talo voi tarvita tiiviytensä takia koneellisen ilmanvaihdon, joka poistaa sisäilman epäpuhtaudet ja kosteuden ja puhaltaa tilalle raitista ilmaa. Ulkoa tuleva ilma kulkeutuu lämmön talteenottolaitteeseen, jossa ilma lämmitetään poistoilman lämmöllä ennen huonetiloihin siirtymistä.

Ilmatiiviysluvun pieneneminen yhdellä pykälällä vähentää energiankulutusta noin kuusi prosenttia.

Energiatodistus

Rakennuksen energiatehokkuutta voi vertailla energiatodistuksen avulla. Todistus tarvitaan uusille rakennuksille, joille haetaan rakennuslupaa. Myös vanhalle rakennukselle tarvitaan todistus, jos rakennus tai asunto myydään tai vuokrataan. Pientaloille ja alle kuuden asunnon taloyhtiöille todistus on vapaaehtoinen.

Todistusta ei tarvita:

  • alle viidenkymmenen neliön rakennuksille, teollisuus- ja maatilarakennuksille
  • vuodessa alle neljä kuukautta asumiskäytössä oleville rakennuksille
  • uskonnollisessa käytössä oleville, suojelluille ja väliaikaisille rakennuksille.

Energiatehokkuus asteikolla A–G

Energiatodistus määrittelee rakennuksen energialuokan asteikolla A–G. A-luokka säästää eniten energiaa.  Energialuokan määrää rakennukselle määritelty tehokkuusluku, joka lasketaan jakamalla tarvittava vuotuinen energiamäärä rakennuksen bruttopinta-alalla. Lämmitysmuoto ei vaikuta luokitukseen. Todistuksen avulla voidaan verrata samantyyppisten ja -kokoisten rakennusten energiatehokkuutta.

Energiatodistuksen myöntäminen

Energiatodistuksen hintaan vaikuttavat rakennuksen tyyppi ja todistuksen laatimiseen käytetty työaika. Uuden rakennuksen energiatodistus sisältyy energiaselvitykseen, jonka tekee rakennuksen pääsuunnittelija. Todistuksen voi pyytää myös energiakatselmuksen suorittajalta.

Aiemmin valmistuneen rakennuksen energiatodistuksen saa asiantuntijalta, jolla on vaadittava pätevyys. Energiatodistuksen antajista saa tietoa muun muassa Kiinteistöalan Koulutussäätiöstä. Isännöitsijäntodistukseen sisältyvän energiatodistuksen antaa isännöitsijä tai isännöitsijän tehtäviä hoitava henkilö.

Energiatehokas rakentaminen

Energiatehokkaan talon rakentaminen maksaa arviolta 3–4 prosenttia enemmän kuin tavanomaisesti energiaa kuluttavan talon. Kalliimpi rakennustapa maksaa itsensä takaisin pienempinä energia- ja lämmityskuluina sekä huoltokustannuksina.

Energian kokonaiskulutukseen vaikuttavat esimerkiksi

  • talon koko
  • kotitalouden lämpimän veden kulutus
  • talon lämmitysjärjestelmä
  • kodinkoneiden energiankulutus.

Energiatehokkaan talon rakennuttamisessa kannattaa lähteä liikkeelle oman perheen tarpeista. Ylimääräiset neliöt nostavat rakennuskustannuksia ja energiankulutusta. Suunnittelussa on hyvä panostaa rakennuksen lämmöneristävyyteen, sillä rakentamisvaiheessa eristysten kustannukset ovat huomattavasti pienemmät kuin jälkikäteen tehtyinä.

Uudisrakentamisen energiamääräykset

Vuonna 2012 voimaantulleet energiamääräysten muutokset edellyttävät uusien rakennuskohteiden kokonaisenergiatarkastelua. Kohteelle määritellään rakennustyyppikohtainen yläraja, joka ilmaistaan energiatehokkuusluvulla eli E-luvulla. Pientalojen E-luvun ylärajaan vaikuttaa myös pinta-ala. Pienten pientalojen vaatimukset ovat lievempiä kuin suurten.

Eri energiamuodoille annetaan kertoimet, jotka kuvastavat luonnonvarojen käyttöä. Kertoimien avulla kannustetaan käyttämään kaukolämpöä ja uusiutuvia energianlähteitä, kuten pellettejä ja maalämpöä. Kokonaisenergiantarkastelussa otetaan huomioon kaikki rakennuksessa tapahtuva energiankulutus, muun muassa lämmitys, ilmanvaihto, valaistus ja lämmin vesi.

Rakennuksen E-lukua pienentävät esimerkiksi:

  • valaistuksen päivänvalo-ohjaus
  • porareikäesilämmitys ja -viilennys integroituna ilmanvaihtoon
  • erillispoistojen lämmön talteenotto
  • autotallin lämmitys poistoilmalla
  • rakennusvaipan ja aurinkosuojauksen optimointi.

Kokonaisenergiantarkastelulla halutaan vaikuttaa energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiseen. Energiamääräysten tiukennus lisää uusien rakennuskohteiden energiatehokkuutta keskimäärin 20 prosenttia.

Rakennuksen tyyppiMitä tarkoittaa?Miten onnistuu?Energiantuotanto
MatalaenergiataloVuonna 2010 tiukentuneiden määräysten mukaan matalaenergiatalot saavat kuluttaa lämmitysenergiaa 60–90 kWh/brm² eli kilowattituntia bruttoalaa kohti vuodessa.Matalaenergiatalo ei vaadi erikoistekniikkaa. Rakennukseen tarvitaan riittävä eristys kattoon, seiniin ja pohjaan. Ilmanvaihdon tulee olla energiatehokas ja ikkunoiden lämmönläpäisyker-toimen 1,0 W/m²K ja ovien 0,8 W/m²K.Lämpöenergia voidaan tuottaa esimerkiksi puulla tai uusiutuvia energiaa käyttävällä kaukolämmöllä. Sähköenergiaa saadaan tavallisesti kotitaloussähköstä.
PassiivienergiataloYleisen määritelmän mukaan passiivienergitalo ei tarvitse lainkaan lämmitys- tai jäähdytysenergiaa. Tämä ei kuitenkaan Suomen ilmastossa ole mahdollista, joten meillä passiivitalon lämmitysenergian-tarve on 20–30 kWh/ brm² vuodessa. Rakennuksen ilmatiiviysluvun on oltava pienempi kuin 0,6 kertaa tunnissa.Rakennus ei tarvitse perinteistä lämmitysjärjestelmää, sillä talo on hyvin eristetty ja tiivis.Pääosa lämmöstä tulee sisäisistä lämmönlähteistä kuten ihmisistä, kodinkoneista, viihde-elektroniikasta, valaistuksesta ja mahdollisesti aurinkokeräimistä talon katolla.Lämmönlähteenä voi käyttää esimerkiksi ilmanvaihtojärjes-telmään liitettäviä vastuksia.
NollaenergiataloRakennus tuottaa uusiutuvaa energiaa vähintään saman verran kuin se kuluttaa uusiutumatonta energiaa. Energian kokonaiskulutus on siten vuositasolla nolla. Nollaenergiatalossa käyttöveden ja lämmityksen energiantarvetta on pienennetty.Rakennuksessa on energiatehokas valaistusjärjestelmä ja tehokas luonnonvalon käyttö.Kaikki elektroniikkalaitteet ja talotekniset järjestelmät ovat energiatehokkaita.Lämpöenergiaa voidaan tuottaa esimerkiksi puulla ja sähköenergiaa aurinkopaneeleilla.
PlusenergiataloRakennus tuottaa vuositasolla enemmän energiaa kuin se kuluttaa. Ylimääräinen energia voidaan myydä, mutta  suomalaisessa sähköverkossa se ei vielä onnistu.Rakennuksen energiantarve on vähennetty minimiin.Käytössä on energiatehokkaat laitteet.Rakennuksessa on passiivinen aurinkolämmitys eli talo rakennetaan avoimenmalliseksi etelään ja suljetuksi pohjoiseen.  Polttokennoilla ja aurinkosähköllä.

Energiatehokkaassa kodissa on:

  • hyvä lämmöneristys
  • ilmatiivis rakenne
  • hyvä sisäilman laatu ja ilmanvaihdon lämmön talteenotto
  • panostettu uusiutuvien energialähteiden käyttöön
  • järkevä veden, sähkön ja lämmön käyttö
  • toimiva jätteiden lajittelu ja kierrätys.

Energiatehokkaat ikkunat

Ikkunoiden energiatehokkuus ilmoitetaan asteikolla A:sta G:hen. Paras vaihtoehto on A-luokan ikkunat.

  • Kolmi- tai nelilasisissa ikkunoissa on sähköä johtava selektiivikalvo tai vastaava sekä lämpöä eristävää kaasua lasien välissä.
  • 15–20 prosenttia kalliimpia kuin tavalliset kolmilasiset ikkunat, mutta maksavat itsensä takaisin talon pienempinä lämmityskustannuksina.
  • Ikkunoiden karmit vuotavat ulos enemmän lämpöä kuin lasipinnat, joten ikkunoiden sisäpinta pysyy pakkasellakin lämpimänä.
  • Yksi iso ikkuna on energiatehokkaampi vaihtoehto kuin monta pientä.
  • Tiiviissä energiatehokkaassa talossa sisäilman lämpötila voi nousta kesällä korkeaksi. Siihen vaikuttaa ikkunoiden ilmansuunta ja malli. Saatavilla on esimerkiksi ikkunoita, joissa on lämpösäteilyä vähentävä auringonsuojalasi.

Suomessa rakennukset kuluttavat 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Energiatodistuksen tarkoitus on lisätä energiatehokasta rakentamista ja antaa ohjeita energian säästämiseen.