Proteiineja tarvitaan kasvun aikana kudosten muodostamiseen ja myöhemmin niiden ylläpitoon sekä muun muassa hormonien, entsyymien, vasta-aineiden, kuljetusproteiinien ja hermovälittäjäaineiden tuotantoon. Lisäksi ne säätelevät elimistön neste- ja typpitasapainoa sekä happamuutta. Proteiinit ovat suojaravintoaineita, kuten vitamiinit ja kivennäisaineet.
Proteiineista saamme
- välttämättömiä aminohappoja
- energiaa ja tarvittaessa glukoosia
- typpeä.
Ravinnon ja elimistön proteiinit
Ravinnon proteiineja ovat muun muassa kaseiini, albumiini, globuliini ja ovalbumiini. Elimistön proteiineja ovat esimerkiksi kollageeni, keratiini, myosiini, aktiini ja immunoglobuliinit.
Aminohapot
Proteiinit ovat rakentuneet aminohapoista, joita on 20. Osan aminohapoista elimistö kykenee tuottamaan itse, mutta osa luokitellaan välttämättömiksi eli ne on saatava ravinnosta. Kaikkia välttämättömiä aminohappoja tarvitaan yhtäaikaa, jotta elimistö voi rakentaa tarvitsemiaan proteiineja.
Ravinnon proteiinien aminohappokoostumus vaihtelee. Eläinproteiineilla, kuten kananmunan ja maidon proteiineilla, on hyvä niin sanottu biologinen arvo eli ne sulavat ja imeytyvät hyvin ja niissä on monipuolinen valikoima välttämättömiä aminohappoja.
Välttämättömät aminohapot
Lapsille ja keskosille välttämättömiä aminohappoja on enemmän kuin aikuisille. Kaikille välttämättömiä aminohappoja ovat aakkosjärjestyksessä lueteltuna fenyylialaniini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, treoniini, tryptofaani ja valiini.
Vegaanin aminohappojen saanti
Vegaani saa tarvitsemansa aminohapot yhdistelemällä samoille aterioille viljaa ja papuja, jotka täydentävät sopivasti toistensa aminohappokoostumusta. Soija on paras kasvikunnan proteiinilähde.
