Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Ravintoaine: proteiinit

Teksti:
Taina Luova ja Yhteishyvä
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 14.11.2013
|
Muokattu: 31.8.2020
Tärkeimpiä proteiininlähteitä ovat liha-, maito- ja viljavalmisteet sekä leivonnaiset.

Miksi proteiineja tarvitaan?

Proteiineja tarvitaan kasvun aikana kudosten muodostamiseen ja myöhemmin niiden ylläpitoon sekä muun muassa hormonien, entsyymien, vasta-aineiden, kuljetusproteiinien ja hermovälittäjäaineiden tuotantoon. Lisäksi ne säätelevät elimistön neste- ja typpitasapainoa sekä happamuutta. Proteiinit ovat suojaravintoaineita, kuten vitamiinit ja kivennäisaineet.

Proteiineista saamme

  • välttämättömiä aminohappoja
  • energiaa ja tarvittaessa glukoosia
  • typpeä.

Ravinnon ja elimistön proteiinit

Ravinnon proteiineja ovat muun muassa kaseiini, albumiini, globuliini ja ovalbumiini. Elimistön proteiineja ovat esimerkiksi kollageeni, keratiini, myosiini, aktiini ja immunoglobuliinit.

Aminohapot

Proteiinit ovat rakentuneet aminohapoista, joita on 20. Osan aminohapoista elimistö kykenee tuottamaan itse, mutta osa luokitellaan välttämättömiksi eli ne on saatava ravinnosta. Kaikkia välttämättömiä aminohappoja tarvitaan yhtäaikaa, jotta elimistö voi rakentaa tarvitsemiaan proteiineja.

Ravinnon proteiinien aminohappokoostumus vaihtelee. Eläinproteiineilla, kuten kananmunan ja maidon proteiineilla, on hyvä niin sanottu biologinen arvo eli ne sulavat ja imeytyvät hyvin ja niissä on monipuolinen valikoima välttämättömiä aminohappoja.

Välttämättömät aminohapot

Lapsille ja keskosille välttämättömiä aminohappoja on enemmän kuin aikuisille. Kaikille välttämättömiä aminohappoja ovat aakkosjärjestyksessä lueteltuna fenyylialaniini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, treoniini, tryptofaani ja valiini.

Vegaanin aminohappojen saanti

Vegaani saa tarvitsemansa aminohapot yhdistelemällä samoille aterioille viljaa ja papuja, jotka täydentävät sopivasti toistensa aminohappokoostumusta. Soija on paras kasvikunnan proteiinilähde.

Proteiinin saantisuositukset

Suositeltu proteiinien osuus energiansaannista on 10–15 %.

Jotta suositus toteutuisi, 2 000 kcal päivässä kuluttavan tulisi syödä 50–75 g proteiinia

Proteiinien tarve voidaan määritellä myös painokiloa kohden: aikuinen tarvitsee noin 0,8 g proteiinia/kg. Esimerkiksi 70 kg painavan aikuisen proteiinin tarve on sen mukaan 56 g päivässä.

Saammeko proteiineja sopivasti?

Kyllä, suomalaiset saaavat proteiineja suositukseen nähden sopivasti. Finravinto 2007 -tutkimuksen mukaan aikuisilla suomalaisilla proteiinien osuus energiansaannista on 17 %. Suomalaiset saavat 80 % proteiineistaan liha-, maito- ja viljavalmisteista sekä leivonnaisista.

Elintarvikkeiden proteiinipitoisuuksia:

  • liha noin 20 %
  • lihavalmisteet 10–30 %
  • kala 18 %
  • maito 3 %
  • kypsytetyt juustot 18–28 %
  • maitorahka 11 %
  • muna 12 %
  • leipä 8 %
  • soijajauhot noin 40 %
  • pähkinät ja siemenet noin 25 %
  • peruna 2 %.